Viljan satonäkymät heikot

Viljankorjuuta

Viime päivien sateet ovat heikentäneet viljan satonäkymiä. Pahimmilla sadealueilla puhutaan jo kokonaan menetetyistä sadoista, mutta tänä vuonna alueelliset erot ovat poikkeuksellisen suuria.

- Sateet ovat tulleet paikallisina kuuroina. Paikoitellen satonäkyvät näyttävät huonoilta, mutta paikoitellen on myös normaaleja kasvustoja, kehityspäällikkö Kaarlo Kinnunen ProAgriasta kertoo.

Jos säät poutaantuvat nopeasti, on valtakunnallisesti vielä mahdollista päästä keskinkertaiseen satokauteen.

Heinäkuun puolivälissä povattiin vielä jopa ennätyksellisen hyvää vehnäsatoa, mutta nyt tämä toive on kuitenkin vesittynyt. Lopullista tilannetta ei voi vielä arvioida, sillä viime päivien sateiden aiheuttamat tuhot nähdään vasta noin viikon kuluttua, kun rankkasateiden aiheuttamat lopulliset tuhot paljastuvat.

Kasvitautien riski kasvaa

Säiden lämmetessä kasvitautien riski kasvaa kosteilla pelloilla päivä päivältä.

- Näissä sääolosuhteissa kasvitaudit lisääntyvät tehokkaasti. Monilla pelloilla kasvitautitilanne on jo huolestuttava, mutta on myös paikkoja, missä tilanne on pysynyt vielä ihan hyvänä, kasvitautitutkija Mervi Lindroos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.

Viljojen tähkälletulovaiheessa pellot olivat monin paikoin jo niin pehmeässä kunnossa, että viimeisiä torjuntaruiskutuksia ei pystytty tekemään. Varsinkin lehtilaikkutaudit ovat viime viikkojen aikana lisääntyneet huomattavasti sekä vehnä- että ohrakasvustoissa. Lisäksi viljojen kukinnan jälkeiset sateet lisäävät punahomeriskiä.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola kertoo, että satovahinkojen korvaamiseen on alustavasti jo varauduttu.

Hän kertoo, että budjettiin on varattu vuosittain 3,4 miljoonaa euroa satovahinkojen korvaamiseen. Lopullinen tilanne selviää kuitenkin vasta kun kunnista kerätyt satovahinkoilmoitukset toimitetaan aikanaan ministeriöön.

(MTV3-STT)