Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mielestä käräjäoikeuden tuomio Viking Sallyn tapauksesta oli varsin yksiselitteinen. Näyttöä tanskalaismiehen syyllisyydestä ei ollut tarpeeksi.
Vuonna 2016 tanskalaismies oli epävirallisessa kuulustelussa tunnustanut suomalaispoliisille olevansa rikoksen tekijä, mutta sittemmin hän kiisti kaiken.
Toukokuisessa oikeuskäsittelyssä miehen tunnustus määrätiin hyödyntämiskieltoon oikeusturvasyistä, sillä hänellä ei ollut asianajajaa paikalla tunnustuksen hetkellä.
Professori Matti Tolvanen huomauttaa, ettei pelkkä tunnustus olisi millään tavalla muutoinkaan riittänyt tuomion perusteluksi. Varteenotettavaa epäilystä tekijästä ei saa jäädä, jotta hänet voidaan tuomita.
Tunnustuksen ohella tapauksessa tulisi olla vahvaa muutakin näyttöä – ja tämä näyttö loisti poissaolallaan Viking Sallyn tapauksessa.
Lue myös: Viking Sallyn murhasyyte kaatui – tanskalaismiehen syytteet nurin
– Kukaan ei ollut nähnyt tätä henkilöä rikosta tekemässä eikä asiassa ollut teknistä näyttöä. Oikeastaan ainoa näyttö tapauksessa oli se, että hän oli ollut tekopaikalla, ja siellä oli muitakin henkilöitä. Lisäksi oli varsin epämääräisiä puheita eri henkilöille vuosien varrella, Tolvanen sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.
– Hyvin pitkälti oletusten pohjalta oli lähdetty juttua viemään.
Syytetty mies oli vuosien varrella väittänyt muun muassa ex-vaimolleen ja kavereilleen tehneensä henkirikoksen Viking Sallyllä.
Käräjäoikeus hylkäsi tänään syytteet murhasta ja murhan yrityksestä. Tanskalaismies oli veriteon aikaan 18-vuotias partionuori ja laivamatkalla Suomeen partioleirille.
Aika oli vihollinen
Henkirikoksesta on kulunut aikaa yli 30 vuotta ja tuonaikainen rikospaikkatutkinta menetelmineen ja käytäntöineen on epäilemättä ollut erilaista kuin tänä päivänä. Lisänäytön hankkiminen vuosikymmeniä myöhemmin onkin vaikeaa, Tolvanen huomauttaa.
Professori kiinnittää huomiota myös siihen, että ihmisten muistikuvat tapahtumista voivat merkittävästi muuttua elämänhistorian varrella ja samalla niiden totuusarvo oikeusprosessin kannalta vähenee.
Tolvasen mielestä Viking Sallyn murhamysteerin ratkaisu on ollut käräjäoikeudelle erittäin vaikea tehtävä, koska suoraa näyttöä ei ole ollut. Hän pitääkin tapausta varsin poikkeuksellisena suomalaisessa rikoshistoriassa.
– Samalla voi huomata, ettei käräjäoikeus ole pitänyt tätä mitenkään rajatapauksena. Tulkitsen, että tuomioistuin on pitänyt varsin selvänä, ettei tuomitsemiskynnys ylity tässä tapauksessa, Tolvanen sanoo.
– Teon jälkeen paikalle on varsin pian tullut muitakin ihmisiä, joten on hyvin erikoista että teko on jäänyt selvittämättä. Toki sekin on poikkeuksellista, että syytettä käsitellään näin pitkän ajan kuluttua teosta. Ja pääsääntöisestihän meillä vakavat henkirikokset selviävät.
Lue myös:Katso poliisin harvinainen tutkintavideo Viking Sallyn murhapaikalta: Tältä kannella näytti veriteon jälkeen, kun vahtimestari kertoi yön tapahtumista
Näin oikeus perusteli
Käräjäoikeuden mukaan laivamurhan tapauksessa jäi näyttämättä, että vastaaja olisi ollut ainoa henkilö, jolla oli mahdollisuus tehdä laivan kannella tapahtuneet veriteot.
– Syyttäjien esittämä teoria siitä, että vastaaja on rikosten tekijä perustuu siihen, että vastaajalla on ainoana henkilönä ollut tekohetkellä tekopaikalla, että hänellä yksin on ollut tekovälineestä tietoa ja että hän on eri yhteyksissä kertonut tehneensä kysymyksessä olevat rikokset, käräjäoikeus kertoo tiedotteessaan.
Oikeus katsoi, ettei tanskalaismiehellä ollut mitään sellaista tietoa kadoksiin jääneestä tekovälineestä, jota ei ole voinut olla muulla henkilöllä kuin rikosten tekijällä.
Viking Sallyn tapaus jää siis jälleen mysteeriksi.
2:43