Turun hovioikeus aloittaa tänään pääkäsittelyn Viking Sallyn murhamysteerin hyödyntämiskieltoasiassa. Kyseessä on jälleen uusi luku vuosikymmeniä vanhassa, poikkeuksellisessa rikosjutussa.
Hovioikeus pohtii nyt, saako murhasta syytetyn viisikymppisen tanskalaismiehen poliisille antamia lausuntoja käyttää todisteena miestä vastaan.
Miehen on kerrottu tunnustaneen Viking Sallyn henkirikoksen keskusteluissa suomalaispoliisien kanssa vuonna 2016. Myöhemmin mies on perunut tunnustuksen ja kiistänyt rikokset oikeudessa.
Suomalaispoliisit matkasivat Tanskaan kuulustelemaan miestä vuonna 2016, koska poliisi oli alkanut epäillä miestä vuosikymmeniä vanhan Viking Sallyn henkirikoksen tiimoilta.
Epäilyt olivat virinneet, kun Tanskan poliisi oli välittänyt suomalaisille virkaveljilleen tiedon tanskalaismiehen ex-vaimolleen lähettämistä viesteistä.
Niissä mies oli myöntänyt surmanneensa Tukholmasta Turkuun matkalla olleen laivan kannella ihmisen. Nainen ilmoitti miehestä poliisille vuonna 2015.
Lue myös: Viking Sallyn murhasyyte kaatui näytön puutteeseen – tanskalaismies vältti tuomion
Miestä kuulusteltiin vankilassa
Mistä kuultiin Kööpenhaminan läntisessä vankilassa, missä mies istui rangaistusta aiemmista rikoksistaan.
Kuulustelujen aluksi mies ilmoitti suomalaispoliiseille, ettei halua tuekseen asianajajaa. Mies halusi myös varmistaa, ettei keskusteluja nauhoiteta.
Keskustelussa mies kertoi, että poliisilta puuttui eräs asia rikoksen selvittämiseksi ja että se asia oli vain hänellä. Mies kertoi, että kyse oli motiivista.
Mies myös kommentoi, ettei laivalla tapahtuneessa hyökkäyksessä eloon jääneen saksalaisnaisen tarvitsisi enää pelätä asian takia, koska poliisi oli nyt puhunut "oikean miehen" kanssa.
Mies kuitenkin sanoi, ettei virallisesti tunnusta tekoa, koska ei halua pitkäksi ajaksi vankilaan. Kuulusteluissa mies ei suoraan sanonut olevansa syyllinen.
Virallisten kuulustelujen jälkeen mies halusi vielä puhua poliisille vankilan pihamaalla. Tällä kertaa epävirallisesti.
Tuossa keskustelussa mies Suomen poliisin mukaan tunnusti, miten oli tehnyt teon laivalla, ja että tekovälineenä oli laivalta löydetty kuonavasara. Mies kertoi hakanneensa uhreja ja heittäneensä sitten aseen mereen.
Lue aiempi juttu: Viking Sallyn murhaepäilty kertoi surmayöstä poliisille vuonna 2016 – varmisti samalla ovelasti, ettei tunnustusta voida hyödyntää
"Onhan se aina haaste"
Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätti aiemmin, ettei Tanskassa tehtyjä kuulusteluja saa käyttää murhamysteerin käräjäoikeudenkäynnissä todisteena. Perusteluna oli miehen oikeusturvan varmistaminen. Hyödyntämiskieltoa oli vaatinut syytetty mies.
Hyödyntämiskielto määrättiin, koska oikeuden mukaan kuulusteluissa ei suojeltu syytetyn oikeuksia. Kuulustelut oli tehty ilman avustajaa.
Käräjäoikeuden päätös oli syyttäjille takaisku. Erikoissyyttäjä Heidi Röblom kommentoi asiaa käräjillä viime vuoden toukokuussa.
– Onhan se aina haaste, kun kaikkea todistelua ei saa käyttää, hän totesi MTV Uutisille.
Käräjäoikeus myös hylkäsi tanskalaismiehelle luetut syytteet murhasta ja murhan yrityksestä.
Syyttäjät valittivat päätöksestä, ja hovioikeus myöntyi käsittelemään asiaa.
Jutun hovioikeusvaihe alkaa nyt siis hyödyntämiskieltoasian pääkäsittelyllä. Varsinaista murhajuttua puitaneen hovioikeudessa myöhemmin, kun hyödyntämiskieltoasia on ratkaistu.
Uhreja hakattiin päähän
Viking Sallyn henkirikos ja henkirikoksen yritys tapahtuivat heinäkuussa 1987.
Uhriksi joutui länsisaksalainen nuori pariskunta, joka oli Interrail-matkalla kohti Suomea. Parikymppiset nuoret nukkuivat tapahtumien aikaan makuupusseissaan laivan kannella.
Syyttäjät esittivät oikeudessa teorian, jonka mukaan tapahtuma-aikaan 18-vuotias tanskalaismies hyökkäsi nuorten kimppuun laivasta löytämänsä kuonavasaran kanssa.
Uhreja lyötiin muun muassa pään alueelle useita kertoja.
20-vuotias Klaus Schelkle kuoli vammoihinsa. 22-vuotias Bettina Taxis selvisi, mutta ilman muistikuvia tilanteesta.
Syyttäjät pitävät tanskalaismiestä, joka oli tapahtumien aikaan laivalla matkalla Suomessa pidettävälle partioleirille, syylllisenä muun muassa siksi, että heidän mukaansa miehellä oli henkirikoksen tekovälineestä tietoa, jota ainoastaan murhaajalla voisi olla.
Syyttäjien mukaan partiopoika oli myös ainoa henkilö paikalla tapahtuma-aikaan.
Henkirikoksen paljastuttua partiopoika oli suomalaisessa mediassa esillä henkilönä, joka oli löytänyt henkihieveriin hakatut uhrit verilammikosta ensimmäisenä.
Lue myös: Video yli 30 vuoden takaa: Näin poliisi puhutti Viking Sallyllä 18-vuotiaan, josta tuli ratkaisemattoman murhamysteerin pääepäilty
Professori: Heikko näyttö, tunnustuksestakin huolimatta
Viime vuoden kesäkuussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus siis hylkäsi syytteet.
Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä, että tanskalaismies olisi ollut ainoa henkilö, jolla oli tilaisuus ja mahdollisuus pahoinpidellä nuoria syyttäjän esittämällä tavalla.
Käräjäoikeuden mukaan tanskalaismiehellä ei myöskään ollut sellaista tietoa tekovälineestä, jota ei olisi voinut olla jollain muulla henkilöllä kuin tekijällä. Käräjäoikeus huomautti myös, että tekovälinettä ei ole koskaan löydetty.
Niin ikään käräjäoikeus päätteli, ettei miehen tunnustuksena pidettyjä puheita voitu pitää sellaisena tunnustamisena, jolla syytteet olisi voitu näyttää toteen tai edes todennäköiseksi.
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi vapauttavaa käräjätuomiota MTV Uutisille tuoreeltaan viime vuonna. Hänen mukaansa syyttäjien näyttö tanskalaismiestä vastaan oli heikkoa, eikä miehen tunnustamisella olisi ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä.
Tolvanen painotti, että pelkkä tunnustus ei olisi muutenkaan riittänyt tuomioon.
– Kukaan ei ollut nähnyt tätä henkilöä rikosta tekemässä eikä asiassa ollut teknistä näyttöä. Oikeastaan ainoa näyttö tapauksessa oli se, että hän oli ollut tekopaikalla, ja siellä oli muitakin henkilöitä. Lisäksi oli varsin epämääräisiä puheita eri henkilöille vuosien varrella, Tolvanen sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.