Ukrainan ratkaisutaisteluissa voivat olla vastakkain Suomen nykyinen ja entinen panssarivaunu – kysyimme majurilta, miten Leopardin ja T-72:n kohtaamisessa kävisi

Jos Ukraina saa käyttöönsä riittävän monilukuisen länsimaisen panssarinyrkin, voi se saada sillä aikaan "ratkaisutaisteluita", arvioi majuri Antti Paronen MTV Uutisille.

2000-luvun aikana Suomi on siirtynyt vähän yli 40-tonnisesta neuvostovalmisteisesta T-72-tankista 60-tonniseen saksalaispanssariin Leopard 2.

Päätöstä on perusteltu sekä loikalla länteen että teknologisella harppauksella eteenpäin.

MTV Uutisten haastatteleman panssariasiantuntija Olli Dahlin mukaan T-72 edusti kehityssuuntaa, jonka katsottiin tulleen tiensä päähän.

Leopard 2 -vaunun arvioitiin olevan jotain parempaa.

Keväällä 2023 Suomen panssariaseen uusi ja vanha päänyrkki saattavat hyvinkin kohdata toisensa Ukrainan aroilla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ukrainainalaissotilaat ovat aloittaneet Leopard 2 -käyttökoulutuksen.

Ensimmäisten Leopardien uskotaan sähisevän Ukrainassa maalis-huhtikuussa. Maanantaina Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmoitti, että ensimmäiset Leopard 1 -tankit "ovat valmiina" touko- tai kesäkuussa.

T-72-vaunuja ja muita t-sarjan tankkeja ei tarvitse odotella. Niitä on jo nyt lukuisia sekä Venäjän että Ukrainan käytössä.

Kuinka Suomelle erittäin tuttujen T-72-vaunujen ja Leopardien yhteenotossa sitten kävisi? Kysyimme tätä Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paroselta.

– Mikäli ukrainalaismiehistöt pystytään kouluttamaan siten, että he kykenevät hyödyntämään (länsipanssareiden) kaikkia teknisiä nyansseja ja suorituskykyä, ne muodostavat toisen tasoisen joukon kuin vanhempi kalusto, majuri Paronen sanoo.

– (Tankkien suorituskyvyssä) on tietysti muutakin kuin asejärjestelmiin ja teknisiin ominaisuuksiin liittyviä asioita, Paronen jatkaa.

Parosen mukaan Ukraina toivoo käyttävänsä Leopardeja ja muita länsipanssareita "ratkaisutaisteluissa". Palataan tähän aikomukseen myöhemmin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tankin lyhyt matka romukopasta pelastajaksi

Panssarivaunun aika on ohi.

Tämän kaltainen viesti oli eritoten Venäjän suurhyökkäyksen ensikuukausina suosittu. Tankkien muistopuheita kirjoittivat sekä mediat että somen nojatuolikenraalit.

T-sarjan tankkien ilmaan lentävät tornit ja tuhotut panssariletkat toimivat argumenttien polttoaineena.

Kaiken lisäksi iso osa tuhotöistä tehtiin suhteellisen halvoilla, helppokäyttöisillä ja pienikokoisilla panssarintorjunta-aseilla, kuten lennokeilla ja Javelin-ohjuksilla.

Ukraina ei selvästikään ole panssarivaunun hyödyttömyyteen uskonut. Se on toistuvasti ja pontevasti vaatinut länsivaunuja käyttöönsä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viime viikkoina tankin mainetta on kiillotettu oikein urakalla. 

Länsivaunuilta, siis pääosin Leopardeilta, odotetaan Ukrainassa melkeinpä ihmeitä. Näin siitä huolimatta, että venäläisvaunut ehdittiin jo leimata muinaismuistoiksi.

Parosen mukaan tällä hetkellä taistelukentällä panssarivaunua "ei oikein korvaa mikään".

– Se, miksi Ukraina pyrkii saamaan tankkeja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja kulminoituu siihen, että ilman tällaista kalustoa venäläisiä on vaikea lyödä pois heidän valtaamiltaan alueilta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Panssarien piti olla puna-armeijan vahvuus

Sotilasprofessori Parosen oma suhtautuminen panssarivaunuihin modernin sodankäynnin työkaluna ei ole Ukrainan sodan myötä niinkään muuttunut, vaan täsmentynyt.

– Panssarivaunu tarjoaa suojan miehistölle, on aseistettu ja liikkuu verrattain nopeasti paikasta toiseen.

– Samalla käsitys siitä, että tankkeja täytyy käyttää yhdessä muiden aselajien kanssa, on täsmentynyt. Muuten panssarivaunusta tulee varsin haavoittuva väline.

Venäläinen panssarivaunu on osin joutunut kärsimään syntipukin roolista. Syy venäläisen tankin tuhoutumiseen kun ei likikään aina löydy itse vaunusta.

Sotilasasiantuntijat toisensa perään tuppaavat pyörittelemään ensin päätään, kun he pohtivat, miten Venäjä on voinut epäonnistua niin täydellisesti panssarisodankäynnissään.

Ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan tulen ja liikkeen yhteensovituksen arveltiin olevan puna-armeijan vahvuuksia.

Todellisuudessa venäläisiltä panssarimuodostelmilta ei ole onnistunut läpimurto oikein missään.

Vuhledarin tuoreista taisteluistakin jäljelle on jäänyt lähinnä tankkiraatoja. Ilkeästi voisi väittää, ettei Venäjä opi virheistään.

– Merkittävimmät (Venäjän panssarisodankäynnistä tehdyt havainnot) liittyvät siihen, että joukkoja ei ole käytetty teiden ulkopuolella niiden kyvyistä huolimatta, Paronen sanoo.

Varsinkin sodan alussa pitkät panssariletkat "ajoivat väijytyksestä väijytykseen", toteaa Paronen.

– Se ei palvele panssarivaunujen käyttöperiaatetta.

Panssarijoukkojen everstiluutnantti evp. Dahlin mukaan Venäjä ei ole käyttänyt tankkeja omien oppiensa mukaisesti.

– Panssarivaunujen, saattavan ja suojaavan moottoroidun jalkaväen, pioneerien, tykistön ja ilmavoimien yhteistoimintaa ei ole toteutettu niin kuin pitäisi, Dahl jatkaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Länsivaunuilla laatuetu

Ukrainaan kevään mittaan toimitettavien länsivaunujen ja venäläispanssarien välillä on Parosen mukaan "tiettyjä laatueroja".

Tankkeja vertaillessa puhe jumittuu herkästi panssariin ja tykkiin. Paronen nostaa esille muut tekijät.

– Joka sään ja kaikkien valaistusolosuhteiden toiminta (on tankkien välillä eri tasolla). Länsimaisilla panssarivaunuilla kyetään sotimaan pimeällä ja ampumaan verrattain tarkasti. Sellaiset vaunut ovat ylivoimaisessa asemassa sellaiseen kalustoon nähden, jolla sitä kykyä ei ole, Paronen toteaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

"Epäpätevää tankkien käyttöä"

Tällä hetkellä ukrainalaisia panssarivaunumiehistöjä koulutetaan ainakin Puolassa käyttämään Leopard 2 -panssarivaunuja.

Venäjän armeijaa on viimeisen vuoden aikana toistuvasti soimattu heikosta koulutustasosta. Kömpelöt taktiikat ovat aiheuttaneet venäläisille raskaita tappioita jatkuvalla syötöllä Kiovan taistelusta lähtien.

On kuitenkin turha kuvitelma, että ukrainalaisten toiminta olisi aina ollut ongelmatonta.

Yksi tuore esimerkki ukrainalaisen panssariaseen kyseenalaisesta käytöstä on laajalti levinnyt video, jossa Ukrainan tankki näyttäisi liikkuvan avoimessa maastossa varsin lähellä tienvarsipuustoa, johon se myös liikkeestä ampuu useita laukauksia tykillään.

Voit katsoa kyseisen videon alla olevasta tviitistä. Videota on kommentoinut esimerkiksi Maavoimien esikunnan majuri Mika Mäenpää.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

– Pakko myöntää, että tämä on epäpätevää tankkien käyttöä. Tarvitaan paljon koulutusta tai muuten länsimaiset taistelupanssarivaunut eivät auta sen enempää kuin T-72-tankitkaan.

– Pyörimällä ympäriinsä tankin miehistö paljastaa jatkuvasti heikommin panssaroidut sivu- ja takaosat tulitukselle, Mäenpää jatkaa.

Mäenpään mukaan videolla ampuvan ukrainalaistankin olisi myös syytä pitää suurempaa etäisyyttä kohteisiinsa. Panssarivaunun päätykin yksi merkittävä etu kun on sen tarkkuus pitkälläkin kantamalla.

Videon pidempi versio sen sijaan näyttää, että kuvattava tankki ei ole niin yksin kuin miltä vaikuttaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Panssarinyrkki iskisi ratkaisutaisteluissa

Palataan takaisin majuri Parosen mainitsemiin "ratkaisutaisteluihin".

Ratkaisutaistelulla on tosin sanana sama maineongelma, josta myös sanapari sodan käännekohta kärsii: Sitä käytetään usein, mutta se toteutuu harvoin.

– Jos Ukraina saa sadoissa määrin moderneja länsivaunuja, ovat niillä varustetut panssariprikaatit ratkaisuvälineitä, Paronen sanoo.

Parosen mukaan Ukraina voisi runsaalla määrällä länsitankkeja pyrkiä katkomaan venäläisiä ryhmityksiä kahtia ja valtaamaan takaisin alueita. Tätä Kiovassa toivotaan ja Moskovassa pelätään. Siinä olisi ratkaisutaistelun tuntua.

Osin länsipanssareiden pelko näkyy jo nyt Venäjän toiminnassa, sanovat sotilasasiantuntijat.

Venäjän uskotaan ajoittaneen alkuvuoden laajat hyökkäyksensä nähdyllä tavalla myös siksi, että se haluaa vallata mahdollisimman paljon maa-alaa ennen kuin panssaroitu länsiapu saapuu Ukrainan käyttöön.

Kremlin sotilaat eivät ole alkuvuoden aikana todellisiin läpimurtoihin pystyneet.

Lue myös:

    Uusimmat