Venäjällä vähätellään lannoitetehtaan päästöjä

Venäjän lehdistössä käydään aivan toisenlaista keskustelua luoteisvenäläisen Kingiseppin lannoitetehtaan päästöistä kuin Suomessa. Venäläisviranomaiset ja tehtaan edustajat vähättelevät päästöjä ja moittivat suomalaisia liioittelusta. Suomessa pelätään, että tämä vaikeuttaa itse ongelmaan puuttumista.

- Keskustelu on menossa aivan väärään suuntaan. Pitäisi päästä keskustelemaan siitä, mitä ongelmalle aiotaan tehdä. Aikaa hukkaantuu, kun kiistellään siitä, mistä päästö tulee ja mikä sen suuruus on, valittaa johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätion Puhdas Itämeri -hankkeesta.

John Nurmisen säätiö olisi valmis auttamaan Fosforit-lannoitetehdasta puhdistamon rakentamisessa. Heillä on keskusteluyhteys tehtaaseen, mutta vierailu paikan päälle ei ole vielä järjestynyt.

- Olemme olleet yhteydessä yhtiön johtoon Moskovassa, EuroChem-yhtiön kansainväliseen hallitukseeen ja itse tehtaalle. Yhtiön omistajaa, Venäjän rikkaimpiin kuuluvaa liikemiestä Andrei Melnitšenkoa emme ole onnistuneet tavoittamaan, kertoo John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen.

Aikaa ei kannattaisi hukata, koska 20 miljoonaa euroa maksavan puhdistamon rakentamiseen kuluu noin kolme vuotta. Aika-arvio on pitkä sen takia, että venäläiseen rakennuslupabyrokratiaan kuluu vähintään vuosi. Puhdistamon valmistumista odotellessa fosforipitoiset jätevedet voitaisiin väliaikaisesti johtaa altaaseen, jossa fosfori saostettaisiin kemikaaleilla.

Odottelu turhauttaa tutkijoita

Asioiden hidas eteneminen harmittaa myös tutkijoita.

- Nyt pitää päästä eteenpäin "eipäs juupas" - keskustelusta. Päästö jatkuu koko ajan, muistuttaa erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Näillä näkymin Itämeren suojelukomissio Helcomin ryhmä pääsee ensi viikon tiistaina vierailemaan Fosforitin lannoitetehtaalla. Myös Knuuttila on lähdössä mukaan.

- Nyt pitäisi mahdollisimman pian tehdä yhdessä tehtaan kanssa kartoitus siitä, mistä päästöt tulevat. Todennäköisin päästölähde on kipsijätevuori, arvioi Knuuttila.

Tehdas on mitannut viime aikoina huomattavasti pienempiä päästöjä kuin tutkijat.

- Voi olla, että näytteitä on otettu eri paikoista. Tärkeintä olisi, että Lugajoen fosforipitoisuuksia seurattaisiin jatkuvasti, sanoo Knuuttila.

Marjukka Porvari pelkää, että Venäjältä saattaa paljastua vielä lisää uusia, isoja päästölähteitä.

- Venäjän mittaustiedot ovat niin puutteellisia, että hyvinkin voi paljastua uusia saastuttajia. Ei ehkä näin isoa kuin tämä Fosforitin 1 000 tonnia, mutta ehkä satojen tonnien päästölähteitä.

Lue myös:

    Uusimmat