Tutkija arvioi, että Venäjän murtajamäärän kiinni saaminen veisi Yhdysvalloilta, Kanadalta ja Suomelta arviolta ainakin vuosikymmenen.
Yhdysvalloilla, Kanadalla ja Suomella riittää kirittävää jäänmurtajien rakentamisessa, jos ne haluavat saavuttaa niiden määrässä Venäjän. Venäjällä on laskutavasta riippuen noin 40 murtajaa, Kanadalla 10–20, Suomella kahdeksan ja Yhdysvalloilla kolme, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Mikko Suominen. Hänen erikoisalaansa on laivojen operointi jäissä.
Suominen huomauttaa, että jäänmurtajat ovat keskenään erilaisia. Venäjän vahvimmat murtajat pystyvät liikkumaan monivuotisessa jäässä, joka voi olla yli kaksi metriä paksua. Suomen murtajat on suunniteltu lähtökohtaisesti Itämeren olosuhteisiin, joissa jää sulaa vuosittain pois ja on yleisesti paksuudeltaan alle metrin.
– Monet länsimaalaiset jäänmurtajat eivät ehkä ihan sinne Pohjoisnavalle yli kaksi metriä paksuun jäähän pääse tai ainakin niillä on suuria vaikeuksia operoida siellä kunnolla, Suominen sanoo.
Yhdysvaltojen on kerrottu suunnittelevan erityyppisten murtajien hankkimista. Oletettavaa on, että osa niistä voisi olla myös monivuotiseen jäähän sopivia.
Lue lisää uudesta Suomen ja Yhdysvaltojen sopimuksesta: 11 jäänmurtajan diili Yhdysvaltoihin
Kahdesta kolmeen murtajaa vuodessa
Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat viime marraskuussa yhteisymmärryspöytäkirjan jäänmurtajayhteistyöstä (ICE Pact). Maat sitoutuivat yhteistyön syventämiseen jakamalla asiantuntemusta, tietoa ja osaamista laadukkaiden jäänmurtajien rakentamiseksi kussakin maassa.
Suominen sanoo, että sopimusmailla tulisi menemään käytännössä useita vuosia saada kiinni Venäjän etumatkaa jäänmurtajamäärässä. Hän laskee, että murtajia pystytään näissä maissa rakentamaan tällä hetkellä tehokkaasti yhteensä viidellä telakalla, joista kaksi sijaitsee Suomessa. Nämä ovat Helsingin ja Rauman telakat.
Suominen pitää realistisena, että murtajia valmistuisi näiltä telakoilla yhteensä kahdesta kolmeen vuodessa, kun tuotanto olisi saatu pyörimään.
– En usko, että määrissä saataisiin alle kymmenessä vuodessa Venäjää oikeastaan kiinni, jos katsotaan ihan vain lukumääriä, elleivät kaikki telakat rupea pelkästään rakentamaan murtajia.
Hän lisää, että paljon riippuu myös rakennettavien murtajien koosta ja siitä, tehdäänkö sisarlaivoja, eli hyvin samanlaisia aluksia.
Suomi osaa suunnittelun ja rakentamisen
Yhteistyötä tehdään jäänmurtajien suhteen myös Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, jotka ovat perustaneet tutkimuskonsortion. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Suominen sanoo, että suomalaiset ovat maailman kärkiosaajia jäätä murtavien alusten suunnittelussa. Sen lisäksi Suomi on näyttänyt kykynsä rakentaa niitä. Tässä Suomi on hänen mukaansa edellä sekä Venäjää että kumppanimaita.
– Kanadassa ja Yhdysvalloissa ainakin toistaiseksi on ollut hyvin paljon sellaista, että on ollut intressejä rakentaa, mutta sitten on kestänyt hirveän kauan, että on saanut niitä aluksia valmiiksi.
Suominen huomauttaa, että telakoiden lisäksi kokonaisuuteen liittyy paljon alihankkijoita, kuten laitetoimittajia sekä ohjelmisto- ja suunnittelufirmoja, joilta niiltäkin löytyy Suomessa paljon osaamista.
– Tällaista ekosysteemiä ei oikeastaan muista maista löydy. Se on ehkä se osa, miksi täällä pystytään rakentamaan niitä laivoja aikataulussa ja pääosin budjetissa.
Ilmastonmuutos muuttaa vaatimuksia
Vahva jäänmurtajaosaaminen selittyy Suomisen mukaan omilla kansallisilla tarpeilla. Suomi on yksi harvoja maita, jossa kaikki satamat jäätyvät normaaleina talvina. Suomen viennistä valtaosa on kulkenut meren kautta, joten kaikki satamat on haluttu pitää talvisin auki. Siksi osaamista on kertynyt vuosikymmenten ajan.
– Sellaista osaamista ei ihan nopeasti oteta kiinni. Vanhemmat tieteen- ja alanharjoittajat pystyvät neuvomaan, mitä on jo kokeiltu ja mitä ei välttämättä kannata tehdä. Mikä toimii ja mikä ei toimi. Samalla teemme huipputason tutkimusta ja innovointia, joka vie alaa eteenpäin, Suominen sanoo.
Jäänmurtajien vaatimukset ovat kuitenkin muuttuneet ja muuttumassa edelleen ilmastonmuutoksen seurauksena. Suominen sanoo, ettei jäänmurtajien tulevaisuuden vaatimuksista tiedä varmuudella vielä kukaan.
Oletus on, että ilmastonmuutos tekee talvista leudompia, joten jäät ovat ohuempia ja liikkuvampia. Silloin ne voivat helpommin kasaantua ja muodostaa jopa yli kymmenen metriä paksuisia valleja.
On myös ennakoitu, että tulevaisuudessa pohjoisessakaan ei enää ole monivuotista jäätä. Kukaan ei tiedä, minkälainen aallokko pohjoisessa sen jälkeen on tai miten jää käyttäytyy, koska pohjoisessa on ollut jäätä aina mittaushistorian aikana.
– Meitäkin kiinnostaisi selvittää, minkälaiset alukset toimivat parhaiten tällaisissa olosuhteissa ja millaista avustusta kauppalaivat mahdollisesti tarvitsevat, jos meillä on jäälauttoja aallokossa, Suominen sanoo.
Tällaista tutkimusta tehdään esimerkiksi Aalto-yliopiston Aalto Ice and Wave Tank -monikäyttöaltaassa. Siellä voidaan luoda aallokon ja jään suhteen erilaisia olosuhteita ja testata laivojen pienoismalleilla niiden pärjäämistä ja suorituskykyä.