Trump haluaa suomalaisten osaamista, mutta onko vaarana, että kilpailuvaltti luovutetaan merten taa?
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ajanut toisella kaudellaan vahvasti protektionistista politiikkaa, eli oman maan talouden ja teollisuuden suojelemista ulkomaiselta kilpailulta.
Trump ilmoitti kuitenkin haluavansa jäänmurtajista parhaimmat, ja siksi kääntyi Suomen puoleen.
Myös Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajadiilissä on ajateltu oman maan teollisuutta. Yhdestätoista jäänmurtajasta seitsemän valmistetaan telakoilla Texasissa ja Louisianassa suomalaisten avustuksella.
Vielä ei ole tarkkaa tietoa, mikä Suomen rooli Yhdysvalloissa on. Tämänkaltainen tilaus kuitenkin työllistää huomattavan määrän osaajia telakan ulkopuolella, muistuttaa Huomenta Suomessa vieraillut meritekniikan apulaisprofessori Mikko Suominen Aalto-yliopistosta.
– Suomessa on suunnittelutoimistoja, ohjelmistofirmoja ja laitevalmistajia, jotka ovat globaaleja toimijoita ja jo nyt suunnittelevat aluksia muille telakoille.
– Eihän esimerkiksi suunnittelutoimisto pystyisi pärjäämään sillä, että suunnittelee laivoja pelkästään suomalaisille. Tässä on hyvät mahdollisuudet muulle alalle tuoda osaamistaan sinne.
Voisiko Yhdysvallat varastaa osaamisen?
Ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, kun toinen valtio hyödyntäisi ostamaansa teknologiaa ottamalla sen omiin nimiinsä.
Esimerkiksi Kiina tilasi Venäjältä 1990–2000-luvuilla kymmeniä Su-27- ja Su-35-hävittäjiä, mutta esittelikin pian sen jälkeen oman Shenyang J-11-hävittäjänsä, joka oli epäilyttävän samankaltainen. Sitä pidetään pitkälti kopiona venäläisten koneesta.
Center for Strategic and International Studies (CSIS) -ajatushautomon mukaan Kiinan mittavat sotateknologiatilaukset Venäjältä ovat vähentyneet nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Ajatushautomon mukaan tilausten vähentymisellä on suora yhteys Kiinan varastamaan teknologiaan.
Lue myös: Kolme hyötyä Stubbin ja Orpon Valkoisen talon reissusta
Mutta onko vaarana, että omaa etuaan vahvasti ajatteleva Yhdysvallat ottaa suomalaisilta opit, ja jatkaa jäänmurtajien valmistamista tulevaisuudessa ilman meitä?
– On selvää, että jos joku alkaa tekemään jotain, se myös siitä oppii ja kehittyy, sanoo Suominen.
Suominen ei pidä kovin isona riskinä sitä, että Yhdysvallat ulkoistaisi Suomen prosessista kokonaan. Hänen mukaansa Suomea turvaa niin kutsuttu meriklusteri, eli merellisten elinkeinojen verkosto.
– Suomessa on todella paljon alihankkijoita, laitevalmistajia ja -toimittajia, laivan pystyy käytännössä rakentamaan melkein kokonaan Suomessa.
– Tuollaista verkostoa ei voi viedä noin vain toiseen maahan, se on vuosien prosessi.
Juttu jatkuu videon alla.
2:20
Laki estänyt jäämurtajakaupat aiemmin
Suomalaiset ovat jo pitkään puhuneet jäänmurtajasopimusten puolesta Yhdysvaltojen kanssa, mutta tällaiset yritykset on aiemmin torpattu Jones Act -lain tiukalla tulkinnalla, jossa Yhdysvaltojen lainsäädännössä asetetaan etusijalle kotimaiset yritykset merenkulkualalla.
Vuonna 2021 kongressin laatimassa raportissa kuitenkin todettiin, että lakia ei sovelleta jäänmurtajiin ja että presidentti voi sallia poikkeuksia muihin rajoituksiin, jotka koskevat alusten rakentamista ulkomaisilla telakoilla.
Lue myös: Stubb hieroi Trumpin kanssa diiliä liki vuoden
Suomen ja Yhdysvaltojen sopimus kiistatta hyödyttää Yhdysvaltoja myös taloudellisesti.
Valkoisen talon virkailija arvioi Reutersille, että sopimukset johtavat miljardien dollarien uusiin investointeihin Yhdysvaltojen meriteollisuudessa ja lisäävät tuhansia työpaikkoja amerikkalaisille.
Suomi on jäänmurtajien huippumaa, mutta siihen ei voi tuudittautua. Arktinen alue on ennennäkemättömän kiinnostuksen kohteena, ja kaikki suurvallat pyrkivät kehittämään osaamistaan. Myös Yhdysvallat.
Yhdysvaltojen tahallista Suomen tietotaidon varastamista suurempi riski on, että Suomi jää sille kehityksen myötä tarpeettomaksi.
Suomen on siis pysyttävä mukana myös pitkällä aikavälillä, Suominen sanoo.
– Meidän täytyy jatkaa kehitystä – tarvitsemme huippututkimusta ja innovaatioita, jotta pysymme huippuosaajina. Se tarkoittaa tietenkin panostuksia, eli käytännössä rahoitusta myös tutkimukseen.