Jäänmurtajakauppa tuo töitä telakan ulkopuolellekin, asiantuntijat sanovat.
Suomen ja Yhdysvaltojen 6,1 miljardin dollarin eli reilun viiden miljardin euron jäänmurtajakauppa ei yksin Suomen taloutta nosta, mutta on huonovointiselle taloudelle kovasti kaivattu myönteinen uutinen, sanoo Inderesin analyytikko Sauli Vilén MTV Uutisille.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist on samaa mieltä ja kuvailee kauppasummaa MTV Uutisille erittäin merkittäväksi.
Appelqvistin mukaan Suomen talouden tilanne on "aika hauras", joten kaikki myönteiset uutiset ovat nyt tervetulleita.
– Tämä luo uskoa, että talous on menossa kohti parempaa, Appelqvist sanoo.
Kaupoista kertovan uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan jäänmurtajista neljä valmistetaan Suomessa ja seitsemän Yhdysvalloissa. Helsingin Sanomat kertoo vahvistaneensa Reutersin tiedon kaupoista.
Kaupan mittakaava on Suomen taloudelle "iso", Vilén painottaa ja vaikutukset jatkuvat useita vuosia, sillä jäänmurtajat eivät liukuhihnalta valmistu.
– ättiristeilijöissä puhutaan noin miljardista per risteilijä, niihin suhteutettuna tämä on hyvinkin merkittävä kauppa, Vilén katsoo.
Esimerkiksi keväällä Meyerin Turun telakka sai varmistuksen loistoristeilijäsopimuksesta. Yksittäisen jättiristeilijäkaupan arvo on noin 1,5 miljardia euroa.
Lue myös: Orpon lähtö Yhdysvaltoihin oudoksuttaa: "Varmaan kaikki odottavat jäänmurtajia"
"Tilaukset valuvat eteenpäin"
Se, että jäänmurtajista neljää ollaan rakentamassa Suomessa, voidaan pääekonomisti Appelqvistin mukaan pitää myönteisenä asiana.
– Pitkään on ollut huolenaihe, ettei jäänmurtajia valmisteta Suomessa. Jos sentään neljä valmistetaan Suomessa, onhan sekin erittäin merkittävää, hän arvioi.
Vilén muistuttaa, että Suomen talous hyötyy näin suurista kaupoista muutoinkin kuin telakalla.
– Jotta alus saadaan ulos telakalta, se vaatii paljon arvoketjulta. Valmis alus sisältää valtavasti osia ja työtä erilaisilta toimittajilta. Tilaukset valuvat telakalta eteenpäin, yksi tekee osan x ja toinen osan y, Vilén kertoo.
– Työllistävä vaikutus on aina suurempi kuin se, mitä telakalla tehdään. Telakkateollisuus on työvoimaintensiivistä, hän jatkaa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan ensimmäisen jäänmurtajan on määrä valmistua vuonna 2028.
– Täten voisi kuvitella, että melko pian aloitetaan tuotanto. Se on aina parempi. Hyvä, jos päästään mahdollisimman pian liikkeelle, Appelqvist katsoo.
EK:n Vuori: Merkittävä kauppa
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori sanoi, että sopimus antaa hyvää tulevaisuuden näkymää Suomen viennille ja meriteollisuuden osaamiselle.
Ensisijaisesti se tietää hyviä näkymiä Suomessa toimiville kahdelle telakalle mutta myös laajalle alihankkijoiden verkostolle.
– Telakkateollisuuteen liittyy jopa 1 200 yrityksen alihankintaverkosto eli ekosysteemi, ja se verkosto on olemassa pitkälti Suomessa, Vuori sanoo STT:lle.
Siten myös seitsemän myöhemmin Yhdysvalloissa rakennettavaa jäänmurtajaa työllistävät hänen arvionsa mukaan todennäköisesti runsaasti suomalaisia yrityksiä ja avaavat ovia uusille markkinoille.
– Telakka on vain yksi osuus. Kysymys on siitä, mikä on suunnittelun osuus ja muu lisäarvo. Jos vuonna 2028 pitäisi olla ensimmäisen aluksen jo valmiina, niin luulen, että askelmerkit on aika pitkälti jo sovittu. Niistä alan toimijat ja yritykset varmasti myöhemmin tiedottavat, kun haluavat tiedottaa.
Vuori ei osaa arvioida, mikä on sopimuksen hintalappu suorine ja epäsuorine vaikutuksineen. Kansainvälisessäkin mittakaavassa kauppa on hänen mukaansa kuitenkin merkittävä.
Lue myös: USA:lta huolestunut uhka-arvio Putinin arktisesta armeijasta
Syynä Venäjän pelko?
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapaavat torstaina Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin.
Suomi on ollut osa Yhdysvaltojen pyrkimystä kehittää jäänmurtajakyvykkyyttään jo tovin.
Viime vuonna Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivatkin jäänmurtajien rakentamista koskevan yhteistyösopimuksen.
Trump piti esillä jäänmurtajien tarvetta jo ensimmäisen kautensa aikana.
Se, että Yhdysvallat katsoo jäänmurtaja-asiassa Suomeen, on loogista. Aalto-yliopiston mukaan 80 prosenttia kaikista maailman jäänmurtajista on suomalaisten suunnittelemia ja 60 prosenttia suomalaisten telakoiden rakentamia.
Merkittävänä syynä Yhdysvaltojen suunnitelmiin on arktinen alue, joka on puolustusministeriö Pentagonin arktisen alueen strategian mukaan "kriittinen kotimaan puolustuksen kannalta".
Pentagon myös arvioi, että arktisesta alueesta on tulossa "strategisen kilpailun" näyttämö. Venäjällä puolestaan on "kehittynein alueellinen sotilaallinen läsnäolo kaikista arktisista maista", Yhdysvallat katsoo.
Yhdysvalloilla on tällä hetkellä ainoastaan kolme napavesien jäänmurtajaa. Vertailun vuoksi Venäjän jäänmurtajalaivasto koostuu 40 aluksesta.
Tuskin onkaan sattumaa, että presidentti Trump on puhunut haluavansa Yhdysvalloille juuri 40 jäänmurtajaa.
Juttua täydennetty EK:n kommenteilla 9.10.2025 kello 17.13.