Ulkoministeri Elina Valtosen tuoreen linjapaperin mukaan jäänmurtajayhteistyö USA:n ja Kanadan kanssa on Suomelle prioriteetti.
Suomi haluaa nostaa arktisen yhteistyön nykyistä korkeammalle Euroopan unionin asialistalla sekä edistää muiden Nato-liittolaisten ymmärrystä arktisista asioista. Jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on teknologista ja teollista tietotaitoaan markkinoivalle Suomelle ulkopolitiikan prioriteetti.
Tavoitteet sisältyvät ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tiistaina julkistamaan linjaukseen Suomen arktisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Se täydentää aiemmin julkaistua Suomen arktisen politiikan strategiaa sekä viimevuotista valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Lue myös: Suomi varautuu jäänmurtajien uudistamiseen
Uutta linjausta perustellaan sillä, että kiristynyt suurvaltakilpailu, Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen ja nopeutuva ilmastonmuutos ovat heijastuneet voimakkaasti arktiselle alueelle.
– Arktinen alue ei ole enää jokin erityinen rauhan tyyssija, vaikka kovasti niin haluaisimme. Suomen on vastattava muuttuneeseen tilanteeseen yhdessä liittolaistensa kanssa, Valtonen sanoi esitellessään linjausta toimittajille.
Tuoreen linjauksen mukaan Suomi pyrkii säilyttämään johtoroolinsa EU:n arktisena jäsenmaana ja varmistamaan, että EU:n arktinen politiikka on johdonmukaista.
Turvallisuuden kannalta Suomelle on olennaista, että Natolla on riittävät valmiudet toimia myös arktisella alueella.
Lue myös: Ministeri Ranne MTV:lle: Suomi tilaa kolmesta viiteen uutta jäänmurtajaa – nimesi ensimmäisen
"Kiina ei ole arktinen valtio"
Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kolmenvälisellä jäänmurtajayhteistyöllä eli ICE Pactilla Suomi pystyy linjauksen mukaan tuomaan konkreettisella tavalla arktista osaamistaan kaupalliseen ja puolustukselliseen käyttöön. Samalla vahvistetaan koko Naton jäänmurtajakapasiteettia ja kykyä toimia arktisella alueella.
Aiemmin tänä syksynä allekirjoitettu Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen yhteisymmärryspöytäkirja täydentää ICE Pact -yhteistyötä. Suomi aikoo hyödyntää yhteisymmärryspöytäkirjan mahdollisuudet täysimääräisesti.
Linjauksen mukaan Suomi toimii jäänmurtaja-asioissa läheisessä yhteistyössä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa.
Lue myös: Ryntäys arktiselle alueella uhkaa yhteisiä luonnonvaroja – "Me emme tiedä, mitä tuhoamme"
Venäjän hyökkäyssodasta ja suurvaltakilpailun lisääntymisestä huolimatta Suomen pitkän aikavälin tavoite on edelleen rauhanomainen arktinen alue, jota kahdeksan arktista valtiota hallinnoivat hyvässä yhteistyössä ja kansainväliseen oikeuteen nojaten.
Siksi Suomi pitää tärkeänä, että alueen tulevaisuutta koskevia kysymyksiä käsitellään kaikkien arktisten valtioiden hallitukset sekä alueen alkuperäiskansat yhdistävän Arktisen neuvoston puitteissa.
– Meidän intressissämme on pitää päätöksenteko edelleen arktisten valtioiden piirissä, ja Kiina ei ole arktinen, Valtonen linjasi.