Venäjän hyökkäys Ukrainaan hätkähdytti Saksan toteamaan, että sen oman puolustuksen kehittäminen on laiminlyöty. Armeijan päivitys tietää vuosien urakkaa.
EU:n talousmoottori Saksa havahtui Venäjän hyökättyä Ukrainaan siihen, että Saksan armeija kaipaa perusteellista ja nopeaa modernisointia. Rahahanat saatiinkin Berliinissä rivakasti auki: liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti jo helmikuussa, että Saksa käyttää armeijaansa tänä vuonna sadan miljardin euron erityisbudjetin, jonka lisäksi maa nostaa vuotuiset puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Haastetta riittää. Saksan puolustusvoimien kalusto on arvioitu merkittävältä osalta vanhentuneeksi. Lisäksi ongelmia tuovat armeijan byrokraattisuus ja sotilaiden heikohkoksi katsottu motivaatio.
Sokkihoitoa Saksan päättäjille antoi heti Venäjän hyökkäyksen ensitunteina Saksan maavoimien komentaja Alfons Mais. Hän ilmoitti, että Saksan armeijalla ei ole juurikaan resursseja tukea sotilaallisesti Nato-joukkoja, jos sellaiseen tulee tarvetta. Maisin mukaan Saksan armeijan, Bundeswehrin, kehittäminen on laiminlyöty, ja nyt seistään "tyhjin käsin".
Pystyykö Saksa puolustautumaan?
Vuonna 1955 perustettu Bundeswehr on kuihtunut vuosien mittaan säästötoimien takia.
Monet maan hävittäjistä eivät kelpaa lentämään. Alle 30 prosenttia Saksan laivaston aluksista on "täysin toimintakunnossa" joulukuussa julkaistun armeijan tilaraportin mukaan.
Maakaluston puolella 350 Puma-taisteluajoneuvosta vain 40 katsotaan "sotaan soveltuviksi".
Vaikka sillä olisi varusteet, Saksan armeijalla ei olisi tarpeeksi väkeä niiden käyttämiseen. 180000 sotilaan joukot on arvioitu selvästi liian vähäisiksi hyökkäyksen torjumiseen. Vielä vuonna 1990 Bundeswehrin vahvuus oli puoli miljoonaa sotilasta.