Vasemmistoliitto lupaa: Ei Nato-myönteiseen hallitukseen

Vasemmistoliitto asetti tänään puoluevaltuuston kokouksessa kynnyskysymyksekseen sen, ettei uusi hallitus vie Suomea kohti Nato-jäsenyyttä.

Pääministeri Alexander Stubb sanoi puolestaan (kok.) Ylen Ykkösaamussa, että Suomen Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat tulee selvittää uudella selvityksellä ensi hallituskaudella. Stubbin mukaan Nato-jäsenyyden vaikutukset on selvitettävä nykyhetken perusteella.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki korosti, että vasemmistoliitto ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä.

Stubb tosin sanoi Ylellä kaikkien puolueiden olevan yhtä mieltä siitä, että mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ei suljeta pois seuraavalla hallituskaudella. 

Mahdollinen liittyminen Natoon vaatisi Stubbin mukaan kuitenkin poliittisen johdon ja kansan vankkumatonta tukea. Asiasta olisi Stubbin mielestä syytä järjestää kansanäänestys.

Stubb: Venäjä on suurvalta

Suomen puolustuksen tulee kuitenkin ensisijassa perustua itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen, jota täydentää kansainvälinen yhteistyö, Stubb sanoo. Itse hän näkee Nato-jäsenyyden "luonnollisena jatkumona" Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähentymiselle länsimaisten demokratioiden kanssa. 

Turvallisuuspoliittinen tilanne on Stubbin mukaan muuttunut siten, että Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on päättymässä. Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet ovat tästä hänen mukaansa osoitus. 

– Tunnustakaamme se, että Venäjä on sotilaspoliittinen suurvalta ja se, että se ei mene oletetulla tavalla kansainväliseen yhteistyöhön. Se ei halua noudattaa kansainvälisiä sääntöjä vaan tehdä niitä, Stubb sanoo. 

Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen tulee Stubbin mukaan olla valppaana. 

– Yhtäältä vaalia kahdenvälisiä suhteita Venäjään, toisaalta tehdä esimerkiksi EU-yhteistyötä.  

Harmaa talous kuriin ja elvytystä

Arhinmäen mukaansa seuraavan hallituksen keskeinen tehtävä on harmaan talouden laittaminen kuriin ja veronkierron estäminen.

Arhinmäki sanoi myös jälleen, että leikkaamisesta on siirryttävä elvyttävään talouspolitiikkaan.

– Leikkaamisen seurauksena valtion velka on vain kasvanut entisestään, puheenjohtaja sanoi.