Mainos

Valtion omistus vähenee monissa yrityksissä

Vireillä olevien valtioyhtiöiden osakkeiden suurmyynnille uskotaan löytyvän hyvin tilaa markkinoilta, ellei jotakin täysin yllättävää tapahdu. Eri arvioiden mukaan viime aikojen hienoisesta epävarmuudesta huolimatta osakkeista on poikkeuksellisen kova kysyntä.

Valtio on ilmoittanut vähentävänsä omistustaan kiinteistöyhtiö Spondasta, uudesta energiayhtiö IVO-Nesteestä ja televiestintäyritys Sonerasta eli entisestä Telestä. Lisäksi maan hallituksella on valtuudet vähentää valtion omistusta monessa muussakin valtionyhtiössä, mutta näistä ei ole tehty julkisia myyntivalmisteluja.

Pankkiiriliike Evlin toimitusjohtaja Henrik Andersin sanoo, että valtionyhtiöiden osakkeiden myynnille löytyy hyvin tilaa, sillä meneillään on suuri säästötavan muutos.
-Nyt hyväksytään, että myös osakkeisiin voidaan säästää ja tämä tuo koko ajan lisää myös yksityishenkilöitä osakemarkkinoille, hän sanoo.
Opstock Pankkiiriliikkeen tutkimusjohtaja Risto Murto katsoo, että vetoa odotettavissa oleviin valtionyhtiöiden osakekauppoihin lisää se, että yksityiset suuret yritykset eivät ole käytännössä käyttäneet lainkaan osakemarkkinoita rahoituksen hankintaan. Vetoapua tulee myös uudelta euroalueelta, sillä viime viikonlopun ratkaisujen myötä 11 maan väliltä poistui valuuttariski. Tämä helpottaa kaupankäyntiä osakkeilla maiden välillä. Erityisesti yksityisten eläkerahastojen odotetaan hakevan entistä innokkaammin sopivia kohteita koko Euro-maasta.

Aikataulua oikea

Joidenkin arvioiden mukaan paras aika valtionyhtiöiden osakkeiden myyntiin olisi ollut jo kevättalvella, kun osakkeiden hinnat ovat olleet lähes jatkuvassa nousussa. Murto ja Andersin eivät katso valtion olevan myöhässä, vaan aikaa luonnehditaan täysin oikeaksi tai jopa oikeammaksi kuin aiemmin. Spondan osakkeiden myynti alkanee jo toukokuussa. Yhtiön hallitus tarkensi aikataulua alkuviikosta samalla kun se ilmoitti hakevansa listautumista pörssiin. Tätä tiedettiin odottaa, sillä valtiovarainministeriö ilmoitti vajaa kuukausi sitten sitten, että valtio ja Spondan toinen omistaja Merita Kiinteistöt pistävät kolmanneksen osakkeistaan myyntiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

IVO-Nesteen osakkeiden miljardimyynnin uskotaan ajoittuvan syksyyn. Sama aikataulu on ollut esillä, kun uuden energiakonsernin valmistelua on esitelty, vaikka valtion edustajat ovat aina muistuttaneet, että päätökset osakkeiden myynnistä tehdään erikseen markkinatilanne huomioon ottaen. Myös Soneran 15-20 prosentin osakesiivun myynnille katsotaan löytyvän hyvin tilaa tänä vuonna, vaikka on myös niitä, jotka arvelevat sen siirtyvän ensi vuoden puolelle. Vuodesta 1993 valtio enimmillään vähentänyt omistustaan peräti kuudessa yhtiössä yhden vuoden aikana, joskin vuoden 1994 toimintojen määrää lisäsi Sisu-Auton ja Valmetin sekä Veitsiluodon ja silloisen Enso-Gutzeitin keskinäiset toimialajärjestelyt.

Eri aikaan

Valtio-omistaja on sanonut myyntiaikataulusta vain, että siitä päätettäessä otetaan huomioon markkinatilanne eikä myyntejä toteuteta samanaikaisesti. Apulaisosastopäällikkö Markku Tapio kauppa- ja teollisuusministeriöstä toistaa tämän. Hänen mukaansa numeroiden valossa tälle vuodelle kaavailtu myyntiaika on hyvä, joskaan tulevaisuuden yllätyksiä kukaan ei voi ennustaa. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, tilanne arvioidaan kokonaan uudelleen, hän sanoo. >h4>Hinnoittelu tärkeää Andersinin mukaan osakkeet menevät kaupaksi vain oikealla hinnalla ja juuri siksi oikea hinnoittelu on tärkeää kuten missä muussakin kaupassa. Sijoituspäätöksiä tehtäessä arvioidaan, millainen yhtiö voisi olla jonkin vuoden kuluttua ja millaista tulosta se silloin tekee. Mitä helpommin yrityksen tulevaisuus on ennustettavissa, sen helpommin sille löytyy sijoittajia, hän sanoo. Andersinin mielestä kaikissa myyntiin tulevissa yhtiöissä on ennustettavuutta. Erityisesti Soneran houkuttelevuutta lisää se, että Suomi on ollut edistyksellinen telekilpailun avaaja ja sillä on jo näyttöä avoimessa kilpailutilanteessa toimisesta.

Myykö valtio liian halvalla?

Valtio on kerännyt vuoden 1993 jälkeen valtioyhtiöiden osakkeiden myynnillä noin 8,5 miljardia markkaa. Jotkut ovat epäilleet valtion joutuneen pakkotilanteessa myymään kruununjalokiviään liian halvalla. Kaikki eivät ole samaa mieltä ja esimerkiksi Rautaruukin osakkeita ostaneiden sijoitusta pidetään jopa "surkeana" eikä mm. Outokummun ostajien tilannetta luonnehdita juuri sen paremmaksi. Suurin osa näyttäisi kuitenkin asettuvan sille kannalle, että pidemmällä aikajänteellä tilanne on tasapainossa niin valtion kuin sijoittajien kannalta eli myyjä ja ostaja voivat olla tyytyväisiä.
-Aina on muistettava, että valtio on sijoittajien kukkarolla pitkäjänteisesti. Lopputulos ei välttämättä lyhyellä aikavälillä ole ollut sijoittajan kannalta erityisen hyvä, mutta tilannetta on perusteltua tarkastella pidemmällä aikajaksolla, Murto selvittää. Myös Andersin katsoo, ettei kyse ole ollut ylihinnoittelusta. Jälkikäteen katsottuna suhdanteet eivät ehkä puoltaneet sijoitusta, mutta pidemmällä aikajaksolla tilanne voi olla toinen, hän huomautti.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.