Valkoposkihanhien aiheuttamat satotuhot pelottavat maanviljelijöitä: "Korvaukset eivät kata todellisia vahinkoja"

–  Korvaustaso ei kata todellisia vahinkoja, sillä korvaukset määritetään keskiarvotaulukoista. Korvaavaa rehua yritetään ostaa vapailta markkinoilta, mutta menetettyjä satoja joudutaan korvaamaan muullakin ruokinnalla, mikä on paljon kalliimpaa, hän vertaa.

Etenkin korvaavan luomurehun saanti karjalle on hänen mukaansa vaikeaa, jollei mahdotonta.

Leskisen mukaan pahimmilla vahinkoalueilla on pelkästään valkoposkihanhien takia jouduttu luopumaan syysviljojen kasvattamisesta, koska hanhet tuhoavat oraat.

Lue myös: 50 000 allekirjoitusta täynnä! Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimisesta etenee eduskuntaan

Luke ehdottaa rauhoitettuja lepopaikkoja

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jukka Forsmanin mukaan yksi ratkaisu valkoposkihanhien aiheuttamiin satotuhoihin ovat hanhien levähdys- ja ruokailupaikoiksi rauhoitetut, erityiset hanhipellot. Pelloilla kasvatetaan sellaista ravintoa, jota hanhet etsivät.

–  Ideana on, että jos hanhilla on niiden keskeisillä levähdyspaikoilla alueita, joilla niitä ei häiritä, se vähentäisi hanhien turhaa lentelyä. Jos niitä karkotetaan pois koko ajan, kun ne pysähtyvät muuttomatkallaan, se johtaa niiden energian kulutuksen kasvamiseen ja ylimääräinen ravinto täytyy taas löytää jostain, Forsman kuvailee oravanpyörää.

Hänen mukaansa hanhipellot vähentäisivät lintujen turhaa energiankäyttöä ja sitä kautta satovahinkoja.

–  Missään nimessä ne eivät ole kokonaisratkaisu maatalousvahinkoihin, joita hanhet tällä hetkellä aiheuttavat.

Lue myös: Valkoposkihanhet piinaavat maanviljelijöitä: paljon parjattu puistokakkaaja on löytänyt tiensä pelloille, vahinkoja ilmoitettu jopa 8 000 hehtaarin alueelta

MTK toivoo korvauksiin parannusta

MTK suhtautuu myönteisesti viljelijöiden kanssa erikseen sovittaviin hanhipeltoihin, jos vahinko korvataan asianmukaisesti. Muutoinkin Leskisen mielestä korvausten nosto olisi nykylain puitteissa helpoin apu tilanteeseen.

–  Pelkästään ampumiseen perustuvalla karkotuksella tätä asiaa ei ratkaista. Väistämättä siihen rinnalle tarvitaan jonkinlainen järjestely hanhien levähdys- ja ruokailupaikkojen suhteen, hän toteaa.

Pidemmällä aikavälillä MTK:n tavoite olisi saada valkoposkihanhi metsästyslain piiriin, kun nykyisin lintu on rauhoitettu, vaikka niitä on Leskisen mukaan 1,6 miljoonaa ja kanta kasvaa joka vuosi, samoin vahingot. Suojametsästystä harjoitetaan esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.

–  Senkin puoleen on hankala käsittää, että Suomessa politiikka on tällainen. Tämähän on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnon alainen asia, Leskinen sanoo.

Myös Luken Forsman mainitsee valkoposkihanhipopulaation olevan nykyisin täysin eri kantimissa kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin lintu rauhoitettiin.