Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet taas vilkkaaseen keskusteluun. Ongelmana ovat erityisesti laajalle levinneiden hanhien pelloille aiheuttamat tuhot, mutta myös puistojen ja uimarantojen likaantuminen.
Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi toukokuun alussa poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi Pohjois-Karjalassa. Lupa myönnettiin 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle, joista kukin saa ampua pelloillaan 20–40 valkoposkihanhea vuodessa. Lupa on voimassa vuosina 2020–2021 valkoposkihanhien syysmuuttokaudella.
Lue myös: Maanviljelijöiden epätoivo: Valkoposkihanhet uhkaavat kaataa jo maatiloja - lintuja enimmillään pelloilla yli 100 000
Vuodesta 2015 lähtien kaikki rauhoitettuja lintuja koskevat poikkeuslupa-asiat Ahvenanmaata lukuun ottamatta on käsitelty Suomessa keskitetysti Varsinais-Suomen ely-keskuksessa.
– Tuon jälkeen meiltä on annettu 33 poikkeuslupaa valkoposkihanhiin liittyen. Näistä yksi on ollut kielteinen. Toukokuinen päätös oli toinen ampumiseen annettu, aikaisempi oli viime syksyltä. Lupaa ampumiseen on haettu yhteensä seitsemän kertaa. Yhden kerran lupaa ei annettu, ja tällä hetkellä on vireillä neljä lupahakemusta, kertoo ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Valkoposkihanhen pesimäkanta on Suomessa viime vuosina kasvanut. Viime syksyn laskennassa havaittiin noin 33 700 valkoposkihanhea.
Pelättimiä sekä koira- ja dronehäirintää
Koska luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen lintujen häiritsemisen, lupaa on haettava myös vaikkapa pelättimien tai äänimerkkien käyttöön tai koirien avulla häätämiseen.
– Lupa peltovahinkojen ehkäisemiseen myös ampumalla voidaan myöntää, jos ei ole osoitettavissa, että vahingot voitaisiin estää jollakin sellaisella menetelmällä, joka ei edellytä ampumista. Jos vahinko saadaan torjuttua vaikka lennättämällä dronea hanhilaumojen yläpuolella, ampumislupaa ei myönnetä.