Välimeri-kokous sopuun terrorismin vastaisesta sopimuksesta

Valtaosa EU- ja kumppanimaiden pääneuvottelijoista oli jo ehtinyt poistua kokoussalista, kun ilmoitus sovusta tuli.

Asia ratkesi, kun sekä EU että arabileiri suostuivat poistamaan tekstistä kiistellyimmät lauseet. Arabit olisivat halunneet maininnan, jossa erotellaan terrorismi ja oikeus taistella ulkopuolista miehittäjää vastaan. EU veti puolestaan pois kohdan, jossa olisi korostettu, ettei itsemääräämisoikeus oikeuta terrorismiin.

Unionin puheenjohtajamaalle Britannialle yhteisymmärrys oli helpotus, sillä se oli asettanut terrorismin ja laittoman siirtolaisuuden torjumisen kokouksen keskeisiksi aiheiksi.

- Tämä on hyvin tärkeä hetki Euroopalle ja sen kumppaneille. Lopputulos on näissä oloissa vahvin mahdollinen ilmaisu yhteisestä päättäväisyydestä taistella terrorismia vastaan, pääministeri Tony Blair sanoi.

Myös presidentti Tarja Halonen kiitteli ratkaisua.

- Ohjesääntö koettiin jo ennakkoon hyvin yhteiseksi asiaksi. Terrorismilla ei ole uskontoa, kieltä eikä kulttuuria, hän perusteli EU:n ja Välimeri-kumppaneiden yhteisen kannan tarvetta.

Ohjesääntö on enemmänkin juuri yhteisen tahdon ilmaus, sillä nimensä mukaisesti se ei ole kovinkaan sitova.

Lähi-idästä kiista

EU:n ja kymmenen Välimeri-kumppanien yhteisymmärrys terrorismin vastaisesta ohjesäännöstä ei kyennyt täysin kätkemään kokousta piinanneita erimielisyyksiä.

Kiistat jäivät elämään perinteiseen loppujulkilausumaan, jonka Britannia joutui antamaan pelkästään omissa nimissään.

Yhteinen julistus kaatui Lähi-itään. Arabimaat ovat aiemminkin halunneet liittää Lähi-idän ongelmat Välimeri-yhteistyön teksteihin. Israel vastustaa ajatusta ja myös EU-maat ovat suhtautuneet haluun nihkeästi. Unionin mielestä Lähi-idän rauhanprosessia tulee viedä eteenpäin muilla foorumeilla.

Juhlakokousta himmensi jo etukäteen se, että lähes kaikkien EU:n Välimeri-kumppaneiden johtomiehet ilmoittivat, etteivät he saavu Barcelonaan.

Kumppaneiden päämiehistä olivat paikalla vain palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ja Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan. "Kakkosmiehityksen" Espanjaan lähettivät Israel, Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Jordania, Libanon ja Syyria.

Laiton muutto kuriin

Uusia avauksia otettiin laittoman siirtolaisuuden torjunnassa. Tehoa haetaan etenkin raja- ja viranomaisyhteistyön tehostamisesta.

EU panosti laittoman siirtolaisuuden ja terrorismin ongelmiin voimalla, josta arabikumppanit eivät olleet kovinkaan ilahtuneita.

Arabileiristä kuului moitteita, että samaa intoa pitäisi suunnata myös muun muassa taloudelliseen yhteistyöhön.

Kiistojen lomassa sovittiinkin uudesta viisivuotisohjelmasta, joka lopulta on tärkein yhteistyön käytännön väline.

Työohjelmassa nimetään lukuisia tavoitteita, jotka kytkeytyvät kauppaan, turvallisuuteen, koulutukseen, kulttuuriin ja tutkimukseen.

Suomelle työohjelma on merkittävä, koska omalla EU-puheenjohtajakaudellamme vuoden 2006 loppupuoliskolla tarkastellaan ensi kertaa tavoitteiden edistymistä. Välimeri-yhteistyön ulkoministerikokous järjestetään silloin Tampereella.

Halonen: Lisää yhteistyötä laittoman siirtolaisuuden lopettamiseksi

Presidentti Tarja Halosen mukaan Välimeren alueen ja pohjoisen ulottuvuuden kaltaiset EU:n yhteistyöohjelmat ovat erittäin perusteltuja, koska ne määrittelevät unionia suhteessa sen lähiympäristöön.

- Ohjelmat ovat tärkeitä, ettei EU:sta tulisi yksinäinen linnake. Unionin on jatkossakin oltava selkeästi rajattu rauhan ja hyvinvoinnin saareke, mutta sen on myös kyettävä säteilemään sitä ulospäin, Halonen sanoi EU:n Välimeri-yhteistyön huippukokouksessa Barcelonassa maanantaina.

Hän arvioi, että huippukokouksen kiistoista huolimatta Välimeri-yhteistyön kaikilla osapuolilla on lopulta vankka halu päästä eteenpäin. Esimerkiksi taloudelliseen yhteistyöhön ja kaupan vapauttamiseen kaikki osallistuvat innostuneesti.

- Jatkossa tarvitaan tiukempaa yhteistyötä laittoman siirtolaisuuden lopettamiseksi. Siihen liittyy niin paljon rikollista toimintaa ja surullisia ihmiskohtaloita.

- Meidän tulee löytää keinot hallita ihmisten liikkumista rajojen yli. On kuitenkin kyettävä näkemään ongelman koko kuva, joka kattaa siirtolaisten lähtömaat ja vastaanottavat maat sekä ihmiset, Halonen korosti.

Kolikon toinen puoli on se, että EU tarvitsee uusia asukkaita.

- Tietty määrä muuttoa pitää sallia. Muuttajia ei kuitenkaan saa käsitellä vain työvoimana, vaan täysivaltaisina unionin kansalaisina.

Halonen puuttui myös sisäisiin uudistuksiin, jotka ovat erittäin arka aihe useille Välimeri-yhteistyön arabikumppaneille.

- Sisäisissä uudistuksissa painopistettä olisi siirrettävä sellaisiin laadullisiin muutoksiin, jotka tähtäävät demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämiseen.

(MTV3-STT)