Venäjä otti eilen illalla haltuunsa kolme ukrainalaisalusta Krimin niemimaan edustalla. Sitä aikaisemmin Venäjä oli estänyt ukrainalaisten alusten pääsyn Kertshinsalmen läpi Asovanmerelle.
Ukraina julkaisi videon: Tällä tavalla Venäjän sota-alus kiilasi ukrainalaisen laivan eteen – törmäys aiheutti valtavan rysähdyksen
Välikohtaus on hyvin valitettava, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes.
– Jotain vastaavaa oli odotettavissa monesta syystä, Moshes kuitenkin sanoo.
Tärkein syy on Moshesin mukaan se, että Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ei ole jäätynyt, eikä se voi jäätyä. Tämä johtuu siitä, että Venäjä ei Moshesin mukaan hyväksy länsimielistä hallitusta Ukrainassa.
– Siten se yrittää tehdä kaikkensa heikentääkseen Ukrainan hallitusta, Moshes sanoo.
Laivastolla ylivoima
Toiseksi syyksi Moshes kuvailee Venäjän merivoimien ylivoiman alueella.
Hän kertoo, että Venäjä on jo puolen vuoden ajan viivyttänyt ukrainalaisalusten pääsyä Kertshinsalmen läpi jopa päivien ajan.
Lue myös: Sauli Niinistö ärähti Venäjän ja Ukrainan kiristyneestä tilanteesta: "Venäjän tulee sallia vapaa merenkulku sitoumustensa mukaisesti"
Moshesin mukaan konfliktissa Ukraina häviäisi selvästi. Jos Ukraina ei puolestaan turvaa merenkulkuaan, se kärsii mittavia taloudellisia vahinkoja.
– Tämä pitää liittää myös kontekstiin vaalien kanssa. Jos Ukrainan hallitus ei tee mitään, se kohtaa kritiikkiä omassa maassaan, Moshes sanoo.
Länsimaiden pitää havahtua
Kolmanneksi syyksi Moshes kuvailee länsimaiden heikon reaktion Venäjän aikaisempiin toimiin. Hän muistuttaa, että Venäjä on jo puolen vuoden ajan häirinnyt ukrainalaisia aluksia.
– Ja vasta nyt kuulemme ensimmäiset huolenilmaukset, Moshes toteaa.
– Emmekä vieläkään ole nähneet eurooppalaisten lähettävän Moskovaan selvää signaalia siitä, että tämä ei ole millään tavalla hyväksyttävää, hän kertoo.
Tänään tapausta on kuitenkin moitittu laajasti muun muassa presidentti Sauli Niinistön, ulkoministeri Timo Soinin sekä muiden länsimaiden päättäjien toimesta.
Vaalit vaikuttavat
Neljäs syy on Moshesin mukaan Ukrainassa järjestettävät vaalit, joihin Venäjä pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan.
Ukraina päättää illalla poikkeustilalain hyväksymisestä. Tämä tarkoittaisi, että myös vaaleja saatettaisiin lykätä.
– Tällöin Venäjä voisi väittää, että Ukrainalla ei ole lainvoimaista hallitusta, vaan käyttää tilannetta vaalien lykkäämiseen, Moshes sanoo.
"Ei vielä merkittävä eskaloituminen"
Tilanteen jatko riippuu Moshesin mukaan länsimaiden reaktiosta. Länsimaat voisivat hänen mukaansa esimerkiksi jäädyttää talousprojekteja tai jopa lähettää Ukrainalle tarvittaessa sotilaallista avustusta.
– Jos länsimaat seisovat Ukrainan takana ja suojelevat sitä, niin tilanne laantuu, hän arvioi.
Vaikka länsimaat eivät seisoisi Ukrainan takana, niin Moshesin mukaan Ukraina ei todennäköisesti ryhtyisi sotilaallisiin toimiin, koska valtio on sotilaallisesti liian heikko.
– Tämä on provokaatio, ei vielä merkittävä eskaloituminen, Moshes päättää.
Tilanteen kehittyminen pahempaan suuntaan ei olekaan Moshesin mukaan väistämätön asia. Tilanne on kuitenkin uusi, sillä Venäjä on nyt ensi kertaa avoimesti osallisena konfliktissa Ukrainan kanssa. Venäjä ei ole myöntänyt olevansa osallinen taisteluissa Itä-Ukrainassa.