Vakoilusta epäilty professori Ylelle: Minuun sovellettiin univajemetodia

Vakoiluepäilysten kohteeksi joutunut suomalaisprofessori kertoo omassa puolustuspuheenvuorossaan, että Tanskan tiedustelupalvelun toiminta on ollut arveluttavaa. Kansainvälisen politiikan professori Timo Kivimäki lähetti vastauksensa Yle Uutisille eilen illalla.

Kivimäen mukaan tiedustelupalvelun toiminta on tehnyt hänen ja hänen perheensä elämän mahdottomaksi. Hän on omasta mielestään syytön.

Kivimäen mukaan hän on ollut syyskuun 2010 jälkeen Tanskan turvallisuus- ja tiedustelupalvelun kuulusteluissa yhteensä 350-400 tuntia.

- Alkuvaiheen kuulusteluissa sovellettiin jonkinlaista univajemetodia eikä minulla ollut klo 23.00 jatkuneessa hiillostuksessa mahdollisuutta saada edes astmalääkkeitäni. En tiennyt että tällainen toiminta on mahdollista Tanskan kaltaisessa sivistysvaltiossa, Kivimäki kertoo viestissään Ylelle.

Lisäksi hän sanoo epäilyjen vahingoittaneen uraansa.

– Epäiltynä oleminen (imago-ongelma) ja yhteyden katkeaminen kolleegoihini 19 kuukaudeksi ovat vahingoittaneet uraani. Syytteeseenasettamiseni romutti myös Suomen ulkoministeriön suunnitelmat roolistani rauhanneuvotteluihin valmistautuvien aseellisten ryhmien neuvottelukoulutuksen johtamisesta Burma/Myanmarissa.

Kivimäen epäillään luovuttaneen turvallisuuspoliittista aineistoa Venäjän tiedustelupalvelulle. Hän sanoo tavanneensa Venäjän lähetystössä Tanskassa työskennelleitä tavallisia diplomaatteja, ja tehneensä Venäjän lähetystölle maksua vastaan tieteellisiä analyysejä turvallisuuspolitiikan alalta.

– Nyt nostettu syyte koskee keskusteluja, joita kävin neljän diplomaatin kanssa, joita myöhemmin Tanskan tiedustelupalvelu on väittänyt vakoojiksi. Tiedustelupalvelu ei ole toistaiseksi esittänyt mitään todisteita siitä, että nämä diplomaatit olisivat olleet vakoojia, Kivimäki kertoo Ylelle lähettämässään puheenvuorossa.

Kivimäen mukaan on ollut järkytys joutua vakoiluepäilyiden kohteeksi.

– Haluan kuitenkin tuoda oman tapaukseni esille, mikä tahansa tuomioni tuleekaan olemaan, jotta DSIS toimintaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota Tanskassa ja muissa maissa, hän kirjoittaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat