Väestöryhmien väliset terveyserot kasvavat edelleen

alkoholi

Sosiaaliryhmien kuolleisuuserot ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria. Esimerkiksi 36-vuotiaiden miesten elinajanodote on työntekijöillä kuusi vuotta alhaisempi kuin ylemmillä toimihenkilöillä.

Ero selittyy osittain juomatavoilla, sillä humalajuominen on korkeammin koulutettujen keskuudessa harvinaisempaa.

Erikoistutkija Hannele Palosuo Stakesista arvelee, että terveyserojen kaventaminen on Suomessa jäänyt enemmän puheiden eikä toiminnan tasolle. Sen sijaan Ruotsissa ja Englannissa erojen syihin on aktiivisesti myös pyritty pureutumaan. Ongelma on otettu huomioon myös yleisessä yhteiskuntapolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa ja sen hoitamiseen on nimetty selkeät vastuutahot.

Tänään julkistettuun Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka -raporttiin on koottu tietoa Ruotsista, Englannista ja Hollannista, joissa on kehitetty erityisen aktiivisesti kehitetty malleja terveyserojen kaventamiseksi.

Raportti esiteltiin sosiaali- ja terveysministeriön Terveys 2015 -ohjelman etenemistä arvioivassa seminaarissa.

Aikuisten pahoinvointi uhkana myös lapsille

Suomessa on luotettu siihen, että sosiaaliryhmien väliset erot häviävät ikään kuin itsestään kun koko väestön terveyteen ylipäätään satsataan. Esimerkiksi harkinnanvaraiseen tukeen on Palosuon mukaan turvauduttu vähemmän.

Yleisellä valistuksella erot ovat kuitenkin vain kasvaneet, sillä muutenkin parempiosaiset ovat hanakampia ohjeita noudattamaan.

Suomessa terveyserot ovat räikeimpiä vanhemmissa ikäryhmissä ja niiden odotetaan häviävän tavallaan itsestään siinä vaiheessa, kun koko väestö on peruskoulun käynyttä sukupolvea. Lasten keskuudessa terveyserot eivät olekaan yhtä suuria kuin aikuisilla.

Palosuo näkee kuitenkin aikuisten pahoinvoinnin uhkana lastenkin terveydelle. Tästä kertoo muun muassa lisääntyneet huostaanotot.

Terveyseroille ei löydy Palosuon mukaan yhtä syytä, eikä niitä voi myöskään poistaa yhdellä menetelmällä. Markkinatalouden raaka kehitys on ollut meillä rajumpaa kuin Ruotsissa. Hän arvelee, että työntekijöiden tyly kohtelu, irtisanomiset ja työsuhteiden pätkittyminen ovat lisänneet ihmisten oireilua.

Ruotsissa ilmapiiri on Palpsuon mukaan keskustelevampi ja asioita pohditaan enemmän yhdessä.

Mielenterveysongelmat ja -palvelut eivät olleet mukana tässä vertailussa.

- Mieltenterveysongelmien hyvä hoito on kuitenkin peruskysymys, sillä mieleltään terveet ihmiset huolehtivat paremmin muustakin terveydestään, uskoo toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Terveyden edistämisen keskuksesta.

(MTV3-STT)