Vaaliasiantuntija: Hermostumista havaittavissa

Europarlamenttivaalien kamppailu kiristyy varsinaisen äänestyspäivän lähestyessä.

Tänään MTV:n EuroAreenan puoluejohtajien vaalitentissä kohtasivat Matti Vanhanen (kesk.), Jyrki Katainen (kok.)ja Jutta Urpilainen (sd.). Sateisesta säästä huolimatta keskustelun tunnelma kuumeni ajoittain.

- Kyllä siinä sellaista pientä hermostumista oli välillä havaittavissa. Se, että ollaan eri mieltä asioista ja pyritään tuomaan omaa poliittista linjaa selkeästi esille, on tervetullut lisä suomalaiseen poliittiseen keskusteluun, kommentoi MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund.

Kriittisessä keskustelussa kunnostautuivat Grönlundin mielestä erityisesti Urpilainen ja Katainen.

- Matti Vanhanen pysyi tuttuun tapaansa hyvin tyynenä ja maanisä-tyyppisenä hahmona. Se on hänen tyylinsä, mikä puhuttelee toisaalta tiettyä osaa äänestäjistä. Myös ikäerolla on varmasti osansa näissä rooleissa, ovathan Katainen ja Urpilainen selvästi Vanhasta nuorempia, eli heille sopiikin tällainen hyökkäävämpi ote.

Katainen ajoittain ahtaalla

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen joutui jälleen puolustamaan toimintaansa eurovaaliehdokas Kai Pöntisen maahanmuuttajapuheiden suhteen. Myös ehdokas Ari Vatasen omalaatuiset, ilmastonmuutosta vähättelevät näkemykset ovat herättäneet ihmetystä.

Vaaliasiantuntija Grönlundin mukaan Kataisen ahdinko oli selvästi havaittavissa. Myös puolueelle povattu yhden paikan menetys näkyy tietynlaisena hermostuneisuutena.

- Hän joutui näissä aiheissa kyllä selvästi puolustuskannalle. Muuten Katainen selvisi tentistä ihan hyvin. Tosin Kokoomus on nyt varmasti huolissaan siitä, että heille on povattu yhden paikan menetystä, vaikka puolue on ollut niin varma neljästä paikastaan ja pikemminkin hamunnut viidettä paikkaa.

Vaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syytti hallituspuolueita heikosta suorituksesta Venäjä-suhteiden hoidossa. Grönlundin mukaan keskustelu oli asiallista, mutta hieman päälle liimattua.

- Tuli sellainen mieleen, että oliko tämä nyt ainoa asia, josta hallituspuolueita saatiin tilille. Onhan se nyt selvää, että Suomi länsimaisena demokratiana ja Venäjä jonkinlaisena autoritaarisena valtiona käsittelevät poliittisia kysymyksiä eri tavoin. Mielestäni ei ollut outoa, että (Venäjän pääministeri Vladimir) Putin ja Vanhanen käyttivät erilaista kieltä.

Vanhanen pärjäsi ristitulessa

EuroAreenan keskustelu aloitettiin puhumalla siitä, kenellä on valta Euroopan unionissa. Esimerkiksi Urpilainen on todennut aiemmin tällä viikolla, että vain SDP:tä ja kokoomusta äänestämällä voi saada Suomen äänen kuuluviin EU:ssa.

Katainen puolusti Urpilaisen näkökulmaa muistuttaen, että kyse on demokratian perusajatuksesta. Aiheesta saatiin kunnon kiista aikaiseksi.

- Mielestäni tässä keskustelussa Vanhanen puolusti paikkaansa aivan asiallisesti sanomalla, että ei voida ajatella kolmanneksi suurimman ryhmän olevan EU:ssa vailla sananvaltaa, Grönlund kommentoi.

Vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund on kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikilla puheenjohtajilla on selkeä pyrkimys vakuuttaa äänestäjille, että EU:hun mennään ajamaan Suomen etuja.

- Varsinkin nyt loppumetreillä halutaan häivyttää sitä tosiasiaa, että Euroopan Parlamentti toimii samalla tavalla kuin Suomen eduskunta, eli siellä toimitaan puolueryhmittymissä. Kansalaiset kuitenkin toivovat, että siellä edustetaan ensisijaisesti Suomea, mutta samalla edustajilla on ideologinen valtuutus toimia puolueen linjan mukaisesti.

Äänestämättömyys usein tietämättömyyttä

Syynä ristiriidan häivyttämisyrityksiin Grönlund pitää sitä, että kansalaisten uskotaan äänestävän vilkkaammin, jos he ajattelevat ehdokkaan menevän edustamaan suoraan Suomen intressejä. Grönlund uskoo, että viime hetken väittelyilläkin on merkityksensä äänestysvilkkauteen.

- Äänestämättä jättämisen taustalla on usein erilaisia tietämättömyyteen liittyviä syitä. Kiinnostuksen puute on usein tietämättömyyttä. Kun viime hetkillä käy selväksi, että puolueiden välillä on eroja, niin se voi hyvin aktivoida äänestäjiä. Toisaalta ne äänestäjät, joiden poliittinen identiteetti on heikko, saattaa myös jättää äänestämättä huomatessaan, että ehdokkailla on paljon ristiriitoja.

Grönlund sanoo, että sunnuntaina nähdään, ovatko ehdokkaat saaneet tuotua EU:ta lähelle kansalaista. Aikaisemmin suomalaiset ovat profiloituneet melko EU-kriittisenä kansana, sanoo Grönlund.

- Äänestysvilkkaus kertoo ainakin epäsuorasti siitä, kokevatko suomalaiset EU:n tärkeäksi. Ennakkoäänestys lupailee sunnuntaista hieman edellistä vilkkaampaa vaalipäivää, mutta todellisen tuloksen näemme toki vasta äänestyksen loputtua.

Meppikokelaat erittäin asiantuntevia

Eilen EuroAreenan meppikokelaiden tentissä puhuttiin muun muassa maataloudesta, maahanmuutosta, Venäjä-suhteista ja vaalirahoituksesta.

Valokeilassa olivat Risto E. J. Penttilä (kok.), Arto Bryggare (sd.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Heidi Hautala (vihr.) ja Timo Soini (ps.)

Vaaliasiantuntija Grönlund kiinnitti huomiota siihen, että keskustelu oli hyvin asiantuntevaa.

- Nämä yksittäiset ehdokkaat eivät olleet missään nimessä sen huonompia kuin suurten puolueiden puheenjohtajatkaan. Ehdokkailla on selvästi tietoa EU-asioista, ja silloin keskustelun laatu on hyvää.

Eilisessä keskustelussa tuli esille muun muassa ehdokkaiden erikokoiset budjetit, mutta myös eilen puhuttiin kokoomuksen ehdokas Pöntisen vaalimainonnasta. Kokoomusta syytettiin siitä, että lähes rasistisella mainoksella pyritään viemään äänestäjiä Perussuomalaisilta.

- Tämä oli hyvää keskustelua sen vuoksi, että politiikassa pitää pystyä puhumaan vaikeista ja tällaisista ehkä strategisista valinnoista.

Grönlund kiittelee EuroAreenan formaattia. Hänen mielestään puolen tunnin lyhyessä ja ytimekkäässä kyselyssä käytiin hyvin läpi politiikan eri osa-alueita.

- Tämä on omiaan nykypäivän politiikassa. Kolmen tunnin pitkät vaalikeskustelut eivät varmasti keräisi samalla tavalla kiinnostusta.

Katso Vesa Kallionpään juttu (Seitsemän uutiset 5.6.2009)

Lue myös:

    Uusimmat