Kuuluisan Sibelius-monumentin tehnyt kuvanveistäjä, Eila Hiltunen, oli kaikkea muuta kuin rakastava vaimo.
Markku Pietisen kirjoittama elämäkerta Tulivuori ja marttyyri. Perhekuvassa Eila Hiltunen ja Otso Pietinen (Otava), valottaa avoimesti kirjoittajan vanhempien rajua liittoa.
Uunituoreessa elämäkerrassa kerrotaan perheriitojen olleen liitossa arkipäivää, ja myös kirjan kirjoittaja sai pikkupoikana kuulla kunniansa. Hysteerisesti itkevä lapsi saatettiin sulkea komeroon. Hän sai tukkapöllyjä sekä isän vyöremmistä.
Eilan ja Otson riidat äityivät 1950-luvulla niin pahoiksi, etteivät haavoittavat sanat enää riittäneet.
”Eila oli päättänyt mennä johonkin tilaisuuteen – Otson mukaan taiteilijoiden juhliin. Hän jatkoi harkitun rauhallisesti meikkaustaan ja nauroi pilkallisesti miehensä vetoomuksille. Otso menetti malttinsa, kuristi hetkellisesti vaimoaan ja tekonsa tajuttuaan haki sodanaikaisen pistoolinsa ampuakseen itsensä.”
Otso ei ampunut itseään, vaan nöyrtyi Eilan edessä. Eila Hiltunen leikitteli vuosikausia miehensä tunteilla raakalaismaisesti. Otso Pietinen olisi halunnut elää onnellista elämää. Hän kirjoitti katkeria tuntojaan kirjeeseen:
”Ja minä hullu parka – olen aina uudelleen ja uudelleen yrittänyt olla mieliksesi. Nyt kuitenkin on mittani täysi. En enää elä pitkään, en ainakaan täysipainoista elämää.”
