Uudistus epäonnistui: Laki unohti kesken kautta aloittaneet edustajat

Viime vaalien jälkeen valitut uudet kansanedustajat ovat joutuneet työttömyysturva- ja eläkeasioissa muita kansalaisia huonompaan asemaan.

Eduskunnan jättävillä tai sieltä putoavilla kansanedustajilla ei esimerkiksi ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, kertoo eduskunnan tilitoimiston päällikkö Pertti Rosila.

Rosilan mukaan perusteena tulkinnalle on vuoden 2011 lakiuudistus.

– 6.3.2014 Vakuutusoikeus päätti, että kansanedustajien palkkio ei ole verrattavissa palkkaan, eikä se siten oikeuta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kansanedustajan toimen katsotaan olevan luottamustoimi, Rosila sanoo.

Sopeuttamisraha ei kuulu kaikille   

Kohua aiheuttanut, liian avokätisenä pidetty sopeuttamiseläke puolestaan vaihdettiin samaisessa vuoden 2011 lakiuudistuksessa huomattavasti maltillisempaan sopeuttamisrahaan.

Ja todellakin maltilliseen, sillä kansaedustajien työttömyysturvaksi tarkoitettu sopeuttamistaha on huomattavasti palkansaajien ansiosidonnaista heikompi niin rahamäärältään kuin kestoltaankin.

– Tässä varmaan haluttiin saattaa kansanedustajat samalle tasolle palkansaajien kanssa. Mutta siinä tuli virhe, ja turva jäikin paljon huoniommaksi, pohtii Rosila.

Laissa väliinputoajia

Eduskunnan Rosilan mukaan uudistuneessa laissa on myös selvä virhe, joka uhkaa jättää ainakin yhden edustajan kokonaan ilman työttömyysturvaa, jos hän ei tule valituiksi seuraavissa vaaleissa.

Kupletin juoni on seuraava: Vuonna 2007 tai sitä ennen eduskunnassa aloittaneet kansanedustajat voivat saada sopeuttamiseläkettä, joka on uudistuksen jälkeen 1900 euroa kuussa.

Vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittaneilla kansanedustajilla sopeuttamiseläke taas on korvattu sopeutumisrahalla. Väliin jää neljä vuotta, joista ei laissa mainita mitään.

– Tämän seurauksena eduskunnassa on kaksi edustajaa, jotka aloittivat kesken kauden ennen vuotta 2011 mutta vuoden 2007 jälkeen, ja jotka eivät kuulu kummankaan järjestelmän piiriin. He eivät voi saada sopettamiseläkettä eivätkä myöskään sopeutumisrahaa, Rosila sanoo.

MTV Uutiset tavoitti toisen lain porsaanreikään joutuneista nykyisistä edustajista. SDP:n Raimo Piirainen nousi eduskuntaan vuonna 2009 Liisa Jaakonsaaren siirryttyä Euroopan parlamenttiin.

"Onneksi on aiemmin ansaittu eläke"  

Näissäkin vaaleissa ehdolla oleva Piirainen kertoo selvittäneensä vaalien jälkeistä tilannettaan eduskunnan tilitoimiston päällikön Rosilan kanssa.

Tuolloin paljastui, että pudotessaan eduskunnasta hän ei olisi oikeutettu sopeuttamiseläkkeeseen eikä myöskään sopeutusmisrahaan.

– Seitsemän vuotta on raja sopeuttamiseläkkeessä ja minä olen ollut eduskunnassa vajaat kuusi vuotta. Sopeuttamisrahaa taas saa, jos on aloittanut 2011 vaalien jälkeen, Piirainen kertoo.

Piirainen ei kuitenkaan ole tippumassa tyhjän päälle, vaikka uutta kautta Arkadianmäellä ei tulisikaan. Entisenä veturinkuljettajana Piirainen on jäänyt erityiseläkkeelle 55-vuotiaana.

– Tämä on tätä elämää. Jos en pääse läpi, jään omalle jo ansaitulle eläkkelle. Onneksi se on, Piirainen pohtii.

Edustajien eläkeikä muita korkeampi 

Uudessa laissa eriarvoisuutta tavallisiin kansalaisiin verrattuna aiheuttaa myös eläkkeellejäämisikä.

Kansanedustaja ei voi jäädä vanhuuseläkkeelle ennen kun vasta 65-vuotiaana, kun taas palkansaajilla eläkeikä on työurasta riippuen 63-65 vuotta.

Eduskunnan Rosilan mielestä lainsäätäjä onkin epäonnistunut.

– Tämä on ensimmäinen laki, jota ei ole ollut valmistelemassa Valtiokonttorista eläkkeelle jäänyt Heikki Kammonen, ja sen huomaa. Kammosen valmistelemissa laeissa ei ollut tällaisia vikoja, Piirainen toteaa.