Ulosottomiesten tulospalkkaus sisältää mojovan ongelman: "Saattaa ohjata tietynlaiseen perintään"

Ulosottoasioista puhuttaessa luvut ovat sangen suuria: Vuositasolla ulosottotoimet koskevat Suomessa noin 500 000 henkilöä ja 50 000 yritystä. Viime vuonna perintään saapui noin 3,2 miljardia euroa. Viime vuoden viimeisenä päivänä perittävänä oli noin 4,4 miljardia euroa.

Ulosottolaitosta johtava valtakunnanvouti Juhani Toukola kertoo MTV Uutisille, että ulosottomenettely toimii Suomessa kansainvälisesti vertailtuna varsin tehokkaasti.

– Meillä on ulosottotoimea kehitetty niin organisaation, tietojärjestelmän kuin lainsäädännönkin puolesta aika voimakkaasti ja muun muassa tiedonsaanti on hyvällä tasolla, Toukola toteaa.

Ulosottomenettelyn suurimmaksi ongelmaksi Toukola listaa vuodesta toiseen kasvaneen työmäärän.

– Asiamäärät ovat suuria ja se pudottaa tutkinnan tasoa siitä mitä se voisi olla.

Toukola kommentoi, että velallisten näkökulmasta puolestaan velan perintään liittyy paljon kulurasitusta.

– Velallisen usein sinänsä vähistä varoista suhteellisen pieni osa kertyy itse velan lyhennykseen. Perimiskulut, oikeudenkäyntikulut ja ulosottomaksut plus viivästyskorot vievät aika suuren osan. Tälle asialle ei kuitenkaan ulosotossa voida mitään.

Toukola kertoo, että asiamääräisesti perintä onnistuu 35-45 prosentissa tapauksista. Euromääräisesti peritään hieman pienempi osuus, sillä perintään saapuvia suuuria summia on yleensä vaikea saada perityiksi.

2:12
Katso uutisvideo vuodelta 2017: Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä on ulosoton asiakkaana vuosittain

Ongelmallinen tulospalkkio: Lisää tehokkuutta, mutta saattaa ohjata työn palkkioiden perään

Ulosottomiesten tulospalkkiot ovat herättäneet julkisuudessa keskustelua. Ulosottomiesten palkkio kasvaa sitä mukaa, miten tehokkaasti he saavat perittyä rahaa velallisilta. Käytännössä ulosottomiesten palkoista noin 35-50 % on tulospalkkioita, merkittävä osa siis.

Toukolan mukaan palkkiojärjestelmä on tehostanut työntekoa ja sitä on ulosottotoimessa pidetty sinänsä hyvänä.

2:06
Video: "Tämä on iso kansallinen ongelma" – ulosotto on monelle este työllistymiselle.

Hän kuitenkin toteaa, että mallissa on negatiivisiakin piirteitä:

– Se saattaa ohjata työtä tietyntyyppiseen perintään, joista palkkioita saa. Periaatteellisella tasolla se voi sisältää lainkäyttötoiminnan näkökulmasta ongelmia, jos ratkaisun sisältö voi vaikuttaa omaan palkkaukseen.

Toukolan mukaan periaatteellisella tasolla voidaan käydä keskustelua siitä, että sopiiko nykyinen perimispalkkiojärjestelmä lainkäyttötoimintaan.

– Työnantajan näkemys on, että nykymuotoisesta tulospalkkiojärjestelmästä tulisi luopua. Jonkinlaista kannustavaa palkkausjärjestelmää voitaisiin sinänsä harkita, mutta eri pohjalta kuin nykyinen perimispalkkiojärjestelmä.

Tulospalkkioasia on Toukolan mukaan parhaillaan neuvottelupöydällä.

– Virkaehtosopimusneuvottelut ovat jatkuneet aika pitkään ja käsittääkseni ne ovat loppusuoralla eli uskoisin, että kevään kuluessa tähän saadaan ratkaisu aikaan.

”Mediassa yksipuolinen kuva ulosottohelvetistä"

Toukola pohtii, että ulosottotoimesta välittyy usein mediassa hieman vääristynyt ja yksipuolinen kuva.

– Puhutaan, että meillä on 550 000 ”uhria” vuodessa. Puhutaan elinkautisesta ulosotosta ja ulosottohelvetistä. Siitä tulee tavallaan sellainen kuva, että kaikki ulosoton asiakkaat ovat pahasti ylivelkaantuneita ja heillä ei ole nykytilanteessa mahdollisuutta käydä edes lääkärissä, kun rahat eivät riitä.

Toukola toteaa, että Ulosottolaitoksen asiakkaista isolla osalla on todellisuudessa hyvin pienet velat ja he ovat ulosotossa keskimäärin muutaman kuukauden ajan. Hän kertoo, että ulosottoasiat sujuvat suurimmaksi osaksi hyvässä yhteisymmärryksessä asiakkaiden kanssa.

Toukolan mukaan 35-40 prosenttia tapauksista on sellaisia, että niissä puhutaan melko pienistä summista:

– Velkasaldo on joitakin satasia, siis alle tonnin, joista tavallisen ihmisen pitäisi jollain aikavälillä selvitä ja he siitä selviävätkin.

Toukola myös huomauttaa, että ulosoton lähtökohta on se, että oikeuden loukkaus on tapahtunut velkojaa kohtaan.

– Hänellä (velkojalla) on jäänyt saamatta sellaista, mihin hänellä on oikeus. Me emme tässä kiusaa velallista viran puolesta, vaan siellä on toinen, jolla on oikeus johonkin suoritukseen – vaikkapa elatusapuun ja sitä lähdetään puolueettomasti valtion viranomaisen toimesta selvittämään, että mitä asialle voidaan tehdä.

Ulosottovirasto muuttui Ulosottolaitokseksi viime joulukuussa

Ulosottovirasto muuttui viime joulukuussa Ulosottolaitokseksi.

Ulos­ot­to­lai­tos on muo­dos­tet­tu ai­em­min toi­mi­neis­ta 22 ulos­ot­to­vi­ras­tos­ta ja Val­ta­kun­nan­vou­din­vi­ras­tos­ta. Paikallisten ulosottovirastojen ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston aiemmin hoitamat ulosoton täytäntöönpanotehtävät siirtyivät muutoksessa Ulosottolaitoksen hoidettavaksi.

Ulosottolaitosta johtava Juhani Toukola kertoo, että muutoksen toimeenpanovaiheessa on ollut paljon työtä ja rekrytointi eri tehtäviin on osittain vielä menossa. 

Toukolan mukaan muutos on saattanut näkyä velallisille pienenä ohimenevänä toimintojen hidastumisena. Vastaavan ulosottomiehen periaate on säilytetty, joten kaikkia velallisen asioita hoitaa edelleen yksi toimitusmies.


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja