Maksuhäiriömerkintä löytyy yhä useammalta suomalaiselta. Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat kertovat, kuinka luottotietojen menettämisen jälkeen tulee toimia.
Oliverille on kertynyt velkaa yli 100 000 euroa maksamattomista kulutusluotoista eli pikavipeistä lähes kymmenen vuoden aikana.
– Velkojia minulla on noin 15, mutta tilanne helpottui, kun jättäydyin ulosottoon, hän kertoo.
Oliverin tarina muistuttaa erehdyttävästi monen muun samassa tilanteessa olevan kertomusta. Laskut ovat kasautuneet esimerkiksi äkillisen elämäntilanteen muutoksen vuoksi.
– Ainakin viisi vuotta siinä meni tajutessa, että jotain on nyt tehtävä. Aloin etsimään ratkaisuja, jotka eivät olleet siinä kohtaa niin hyviä. Siviilielämässäni oli myös muutamia isoja muutoksia, jotka vaikuttivat suoraan omaan talouteeni ja tilanteeseeni, Oliver kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Lue myös: Yksi pikavippi vei nuoren naisen velkakierteeseen – "Halusin sen takin, pian olin oravanpyörässä"
Perintäprosessi ei aina päädy ulosottoon
Perintäprosessi etenee usein samalla kaavalla.
Alkuperäinen velkoja lähettää yleensä useamman muistutuksen velan maksamisesta, ja jos laskua ei makseta, siirtyy asia perintään, kertoo OK Perinnän tiiminvetäjä Niklas Sirén.
– Lain mukaan velkojan on lähetettävä vähintään yksi maksuvaatimus eli perintäkirje, mutta todella usein vapaaehtoinen perintäprosessi on pidempi ja siihen sisältyy monia yhteydenottoja asiakkaaseen.
Jos yrityksen vapaaehtoinen perintä ei kuitenkaan tuota tulosta, etenee asia käräjäoikeuteen. Maksuhäiriömerkintä asetetaan käräjäoikeuden yksipuolisen velkomustuomion jälkeen.
– On hyvä korostaa, että maksamisen pystyy monesti sovittelemaan velkojan kanssa vielä siinäkin kohtaa, kun asia on siirretty käräjäoikeuteen, Sirén muistuttaa.