Mainos

Korkeakorkoiset pikavipit aiheuttivat Oliverille yli 100 000 euron velat – näin maksuhäiriömerkintä vaikuttaa elämään: "Mistään ikuisesta leimasta ei ole kyse"

9:56

Maksuhäiriömerkintä löytyy yhä useammalta suomalaiselta. Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat kertovat, kuinka luottotietojen menettämisen jälkeen tulee toimia. 

Oliverille on kertynyt velkaa yli 100 000 euroa maksamattomista kulutusluotoista eli pikavipeistä lähes kymmenen vuoden aikana. 

– Velkojia minulla on noin 15, mutta tilanne helpottui, kun jättäydyin ulosottoon, hän kertoo. 

Oliverin tarina muistuttaa erehdyttävästi monen muun samassa tilanteessa olevan kertomusta. Laskut ovat kasautuneet esimerkiksi äkillisen elämäntilanteen muutoksen vuoksi. 

– Ainakin viisi vuotta siinä meni tajutessa, että jotain on nyt tehtävä. Aloin etsimään ratkaisuja, jotka eivät olleet siinä kohtaa niin hyviä. Siviilielämässäni oli myös muutamia isoja muutoksia, jotka vaikuttivat suoraan omaan talouteeni ja tilanteeseeni, Oliver kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.

Perintäprosessi ei aina päädy ulosottoon

Perintäprosessi etenee usein samalla kaavalla. 

Alkuperäinen velkoja lähettää yleensä useamman muistutuksen velan maksamisesta, ja jos laskua ei makseta, siirtyy asia perintään, kertoo OK Perinnän tiiminvetäjä Niklas Sirén.

– Lain mukaan velkojan on lähetettävä vähintään yksi maksuvaatimus eli perintäkirje, mutta todella usein vapaaehtoinen perintäprosessi on pidempi ja siihen sisältyy monia yhteydenottoja asiakkaaseen.

Jos yrityksen vapaaehtoinen perintä ei kuitenkaan tuota tulosta, etenee asia käräjäoikeuteen. Maksuhäiriömerkintä asetetaan käräjäoikeuden yksipuolisen velkomustuomion jälkeen.

– On hyvä korostaa, että maksamisen pystyy monesti sovittelemaan velkojan kanssa vielä siinäkin kohtaa, kun asia on siirretty käräjäoikeuteen, Sirén muistuttaa. 

"Moni syyttää itseään veloista"

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon hankkimista, osamaksusopimusten tekemistä ja estää luottokortin saamisen. Käytännön asioiden lisäksi maksuhäiriömerkinnän aiheuttama henkinen vaikutus on valtava.  

– Moni varmasti syyttää itseään veloista. Totta kai jokaisen meistä on kannettava vastuumme, mutta yhteiskunnassamme on myös paljon lainantarjoajia, jotka osaavat houkutella ottamaan hyvinkin korkeakorkoisia velkoja ja tähän meidän tulisi puuttua vahvasti, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell

Beurling-Pomoell kehottaakin maksuhäiriömerkinnän saaneita kääntymään paikallisen talous- ja velkaneuvojan puoleen. Apua on saatavilla eri puolilla Suomea myös kansalaisjärjestöjen kautta.

Maksuhäiriömerkinnästä huolimatta toivoa on

Oliverin tilanne on vuosien varrella parantunut ulosottoon joutumisen jälkeen. Uusia lainoja hän ei suostu enää ottamaan, vaikka tarjontaa kyllä riittäisi.

– Olen ulosottoon joutumisen jälkeen yrittänyt saada vain yhdistelylainoja, mutta aika tehokkaasti minulle on markkinoitu muitakin, hän toteaa. 

Maksuhäiriömerkintöjen yleistyessä pikavippifirmojen aggressiivinen mainonta onkin herättänyt huolta. Tilanne koheni hieman viime syyskuussa, kun korkeakorkoisia kulutusluottoja säätelevät lakimuutokset astuivat voimaan. 

Silti maksuhäiriömerkintöjä löytyy monilta. Esimerkiksi vuonna 2018 noin 577 000 velallista oli ulosotossa, mikä tarkoittaa 3,4 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Velallisista valtaosa on yksityishenkilöitä. 

– Ensimmäinen merkintä on kolme vuotta voimassa ja mikäli velka maksetaan kokonaan, on merkintä voimassa enää kaksi vuotta. Mistään ikuisesta leimasta tässä ei ole kyse, vaikka nykyisessä järjestelmässä olisi parantamisen varaa. Katsotaan, miten positiivinen luottorekisteri tulee vaikuttamaan luottotiedottomuuteen, OK Perinnän Sirén toteaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja