Valtaosa ulosottolaitoksen toimipaikoista aiotaan sulkea – luvassa ongelmia myös itärajalla: "Jos valtio haluaa toimintaa huonontaa, eihän sille mitään voi"

Yli puolet toimipaikoista suljetaan, jos suunnitelma toteutuu. Perusteluina esitetään vähäiset asiakaskäynnit sekä lisääntynyt verkkoasiointi. Kihlakunnanvoudit pelkäävät ulosoton vaikeutuvan ja hidastuvan saneerauksen takia. 

– Etenkään asuntoja ja kiinteistöjä ei voi myydä etäyhteyksin, vaan tapaamiset ovat välttämättömiä, muistuttaa Kihlakunnanvoudit ry:n puheenjohtaja Jussi Räikkönen.

Etelärannikko ja Lappi tyhjenee

Toimipaikkoja on tällä hetkellä 64 ympäri Suomen. Jos oikeusministeriö toteuttaa harvennuksen ulosottolaitoksen laatiman suunnitelman mukaan, jäljelle jää 27 toimipaikkaa.

Helsingin ulosottolaitoksen toimipaikassa työskentelevä Räikkönen kertoo, että harvennuksen jälkeen etelärannikolle, Helsingistä itärajalle ei jäisi yhtään ulosoton toimipaikkaa, jos Porvoo ja Kotka lopetetaan. Täällä alueella on muun muassa neljä satamaa, Loviisa, Kotka (2) ja Hamina.

Ulosotto hoitaa satamissa esimerkiksi omaisuuden turvaamistoimia ja laivojen työntekijöiden palkkasaatavia. Turvaamistoimena pitää pystyä estämään laivan lähtö hyvinkin nopeasti. Toimipaikkojen lakkauttaminen merkitsee ajomatkojen pidentymistä. Kotkasta on hoidettu myös itärajan tullin turvaamistoimia.

Ulosottolaitos pitää puolentoista tunnin ajomatkaa toimipisteeseen kohtuullisena. Myös Sodankylää ollaan lopettamassa, joten tuo aika ei siellä riitä, kun Lapista lähtee jälleen yksi palvelu.

Työn tulos heikkenee, myönnetään 

Ulosottolaitoksen laatimassa saneeraussuunnitelmassa (ulosottolaitoksen otsikolla kehittämissuunnitelma) myönnetään, että ”on mahdollista, että matkustamiseen käytetty työajan lisäys vaikuttaisi myös heikentävästi työn tulokseen”.

– Jos valtio haluaa toimintaa huonontaa, eihän sille mitään voi, hymähtää kihlakunnanvouti Räikkönen.

– Mutta henkilökuntaa se kuormittaa, koska meillä on henkilöstö, joka haluaa tehdä parhaansa ja täyttää tulostavoitteet.

Henkilöstöä ei karsita

Ulosottolaitoksen korkein johtaja, valtakunnanvouti Veikko Minkkinen muistuttaa, että henkilökuntaa ei olla vähentämässä ainakaan nyt, vaan saneeraukset tehdään toimitiloja karsimalla. Säästöä tulisi noin 1,6 miljoonaa euroa. Se on puolitoista promillea oikeusministeriön vuosibudjetista.

– Tämänhetkisen valtiontalouden tilanteen takia kaikki mahdolliset säästöt on käytävä läpi. Toimipaikkaverkon karsiminen on nyt relevantti asia. Verkosto on varsin laaja ja asiakaskäynnit ovat vähentyneet. 

– Mutta toimintaamme haittaisi paljon pahemmin, jos alkaisimme säästää työntekijöistä. Mieluummin seinistä. Meillä on osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa, josta haluamme pitää kiinni, vakuuttaa Minkkinen.

Myös Jussi Räikkönen myöntää, että harvennettavaa on, koska osa toimipaikoista on auki vain sopimuksen mukaan tai muutaman tunnin viikossa. Hän pitää silti karsimista liian rajuna. 

Seurauksia ei ole selvitetty

– Seurauksia ei ole mitattu tarpeeksi hyvin, vain säästöjä.

40 prosenttia ulosotoista koskee suoraan valtion tai kuntien eduksi tulevia saatavia (verovelat, sakot, Kelan perintä sekä kuntien ja kaupunkien maksut). 60 prosenttia on pankkien vakuudellisia saatavia,  omaisuuden realisointia sekä vakuudettomien kulutusluottojen perintää..

– Valtionhallinnossa voitaisiin miettiä myös tulopuolta, josta ulosotto huolehtii – ei vain säästöjä, huomauttaa kihlakunnanvouti Räikkönen. 

– Myöskään ulosoton asiakasmaksuihin ei ole tehty edes indeksikorotuksia kymmeneen vuoteen.

Julkisalan koulutettujen järjestö JUKO on niin ikään arvostellut kärkevästi kehittämissuunnitelmaa. Sen todellisia ”hyötyjä” autossa istumisineen ei ole laskettu, vaikka JUKO on pyytänyt laskelmia useasti, kertoo järjestö kannanotossaan.

Lausuntoja odotellessa

Ulosottolaitos on Veikko Minkkisen johdolla toimittanut laatimansa kehittämissuunnitelman oikeusministeriöön. Se avataan syksyllä lausuntokierrokselle, jolloin ulosoton kanssa asioivat (muun muassa pankit ja perintätoimistot) voivat antaa lausuntonsa sen toimivuudesta.

Kihlakunnanvouti Jussi Räikkönen uskoo, että viimeistä sanaa saneerauksesta ei ole vielä sanottu.

– Muutoksia voidaan vielä tehdä.

Valtakunnanvouti Minkkinen jättää asian nyt oikeusministeriön haltuun.

– Katsotaan rauhassa, mitä sieltä tulee.