Ulkoministeriöön kohdistunut uusia vakoiluyrityksiä

- Muutamia vakavia hyökkäysyrityksiä on ollut ja osa varmasti liittyy siihen, että ne tunnetut reiät, mitä meillä on ollut, on saatu tukittua" , kertoi ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartano 45 minuuttia -ohjelmassa.

Vakavista vakoiluyrityksistä kaksi on tapahtunut viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Uusikartano ei sulje pois mahdollisuutta, että verkkoon ovat yrittäneet murtautua samat tahot, jotka syyllistyivät varsinaiseen verkkovakoiluun.

- Se on mahdollista, Uusikartano sanoo.

Verkkovakoilusta vihje 17.1.2013

Suojelupoliisi tutkii ulkoministeriössä paljastunutta tietomurtoa epäiltynä törkeänä vakoiluna. 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan koko vakoiluvyyhti alkoi purkautua 17.1.2013, kun ulkoministeriön viestityskeskukseen oli tullut Ruotsin turvallisuusviranomaisilta saatu vihje ministeriöön kohdistuvasta vakavasta tietomurrosta.

Vihje tuli mustassa kirjekuoressa. Ulkoministeriö ilmoitti poikkeavasta verkkoliikenteestä heti sekä suojelupoliisille että viestintävirastolle.

Vuosia jatkunut vakoiluoperaatio oli toteutettu erittäin taitavasti. Ministeriön ensimmäisessä selvitystyössä murtojäljistä ei löytynyt merkkiäkään. Vakava tietomurto varmistui maalis-huhtikuussa, jolloin alkoi myös rikostutkinta.

Juttu jää pimeäksi?

45 minuuttia -ohjelma pyysi ohjelmaa varten haastattelua suojelupoliisin päälliköltä Antti Pelttarilta, mutta hän kieltäytyi. Supon mukaan asiassa ei nyt tässä vaiheessa haluta tulla julkisuuteen. Supo tyytyi vain ilmoittamaan, että tutkinta edistyy.

Viranomaislähteet kuitenkin arvioivat 45 minuuttia -ohjelmalle, että ulkoministeriön verkkovakoiluun syyllistyneet tahot eivät ehkä koskaan selviä eli juttu jää pimeäksi. UM:n tietohallintojohtaja Ari Uusikartano ei hänkään usko, että tekijät voitaisiin varmuudella osoittaa.

- Sitä voidaan pitää epätodennäköisenä, mutta tietysti toivon sitä. Ei voida myöskään antaa periksi tämäntyyppisten uhkien edessä. Niiden määrä tulee jatkossakin lisääntymään", Uusikartano sanoo.

Uusikartanon mukaan supon tutkinnassa ei ole saatu vahvistusta siihen, mikä taho tai mitkä tahot olivat vakoilun takana. Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että tekijöiksi epäiltäisiin Venäjän ja Kiinan tiedusteluelimiä.

- Lukuisia tahoja tutkitaan, maita en voi nimetä. Kaikkia ilmansuuntia tutkitaan", kertoo Uusikartano.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan suojelupoliisi on pitänyt hänet riittävästi ajan tasalla tutkinnan etenemisestä. Esitutkinta kestää vielä pitkään, mahdollisesti useita kuukausia, sillä aineistoa on valtava määrä.

- Tärkeintä on tietää, mitä voimme itse jatkossa tehdä, jotta ei syntyisi tilannetta, että saamme rajojen ulkopuolelta tietää, että tällaista (vakoilua) tapahtuu Suomessa", Paatero sanoo 45 minuuttia -ohjelmassa.

Poliisi supo mukaan lukien ja myös armeija ovat halunneet lisää valtuuksia verkkovalvontaan.

80 toimenpidettä kyberuhkien torjumiseksi

Suomen kyberturvallisuudesta vastaa hallitus ja kyberpuolustuksesta puolustusvoimat. Valtion kyberturvallisuusstrategia määrittää, miten Suomen pitää varautua ja vastata tietoturvauhkiin tulevaisuudessa.

Strategian toimeenpano-ohjelma valmistuu helmikuussa. Toimenpiteet maksaisivat tulevina vuosina vähintään kymmeniä miljoonia euroja.

- Lopulliseen ohjelmaan tulee olemaan noin 80 toimenpidettä , jotka koskevat koko yhteiskuntaa eli kaikkia ministeriöiden hallinnonaloja ja myös elinkeinoelämää. Muun muassa kyberturvallisuuskeskus perustetaan vuoden alussa. Lisäksi tulee koulutusta, puolustusvoimien kyberpuolustuskyvyn lisäämiseen tähtääviä hankkeita sekä poliisin hankkeita, joilla pystytään torjumaan kyberrikollisuutta, kertoo turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen 45 minuuttia -ohjelmassa.