Ukraina on ikävässä raossa: Venäjä murjoo sähköverkkoa palasiksi, mutta ilmatorjunta ei riitä sekä rintamalle että siviilikohteisiin

Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antti Paronen MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Parosen mukaan yksi Venäjän tavoitteista on vaikuttaa Ukrainan päätöksentekoon kansan kärsimyksen kautta, mutta ukrainalaisten maanpuolustustahto on ollut koko sodan ajan erittäin korkea.

– Venäjä on panostanut iskuihin nimenomaan Kiovan kaltaisiin suuriin asutuskeskuksiin tai ympäri Ukrainaa esimerkiksi sähkön- ja lämmönjakeluun. Tämä kiristää kansan hätää entisestään sodan keskellä, Paronen sanoo.

Lue myös: CNN: Yhdysvallat aikoo lähettää Ukrainalle Patriot-ohjuksia – järjestelmä voisi ampua Putinin ballistiset ohjukset alas

Parosen mukaan Ukrainalla on ilmatorjunnan kanssa ongelma. Joko torjuntaa käytetään suojaamaan omia joukkoja rintamalla tai se täytyy sijoittaa asutuskeskusten suojaamiseksi syvälle Ukrainan hallussa olevalle alueelle.

– Kahta ei oikeastaan voi tässä tilanteessa saada. Ukraina on entistä riippuvaisempi läntisestä aseavusta myös ilmatorjunnan osalta.

Eteneekö Ukraina kohti etelää?

Sen jälkeen, kun ukrainalaiset onnistuivat lokakuussa vapauttamaan strategisesti tärkeän Hersonin kaupungin, myös huhut Krimin takaisinvaltaamisesta voimistuivat.

Hiljattain ukrainalaiset onnistuivat vahingoittamaan venäläisjoukoille tärkeää Melitopolin lähellä sijaitsevaa siltaa. Lokakuussa Ukraina puolestaan iski Venäjältä Krimille johtavaan Kertsinsalmen siltaan

Lue lisää: Ukraina iski tärkeälle sillalle Melitopolissa – Venäjä julkaisi kuvan melkoisesta montusta

Majuri Antti Parosen mukaan Krimille vievä silta on erittäin tärkeä huoltoväylä. Sittemmin Ukraina on alkanut iskeä Venäjän hallussa olevalle maakaistaleelle, joka sijaitsee miehitetyn Krimin yläpuolella ja johtaa Venäjälle.

– Sekä Kertsinsalmen isku että Melitopolin isku ovat eräällä lailla valmistelua mahdollisesti laajempaa operaatiota varten. Vastaavasti se on Hersonin ja Krimin alueen (Venäjän) joukkojen huollon kiristämistä.

Antti Parosen arvion mukaan Melitopolin iskun on voinut tehdä esimerkiksi partisaanijoukko tai linjojen takana toimivat erikoisjoukot.

– Tehdään merkittäviä ja laajojakin operaatioita, joissa on teräsbetonisten rakenteiden, kuten siltojen, tuhoamista.

Keskeinen kysymys onkin nyt, mihin Ukraina iskee seuraavaksi?

– Tästä on ollut varsin paljon keskustelua kansainvälistenkin asiantuntijoiden keskuudessa.

– Ukrainalaisittain merkittävä operaatiosuunta sijaitsee Melitopolin ja maakannaksen alueella. Mikäli eteläinen Ukraina halutaan ukrainalaisten käsiin, tämä on se suunta, missä jossain vaiheessa pitäisi operoida. Milloin? Se on iso kysymys, Paronen toteaa.

Katso koko haastattelu jutun yhteydessä olevalta videolta.

Katso myös: Ei herkille: Video näyttää verisen tankkitaistelun ukrainalaissotilaan silmin