Ukrainan todennäköisenä pidetty ja pitkään odotettu vastahyökkäys ei "välttämättä pyri muuttamaan sodan strategista tilaa", sodan tilannekarttaa ylläpitävä Emil Kastehelmi arvioi MTV Uutisille.
Kastehelmi kertoo kartoittaneensa tiiminsä kanssa esimerkiksi satelliittikuvien perusteella Venäjän linnoitteita.
– Niiden perusteella voidaan tarkastella, että jos Ukrainan hyökkäys lähtee jossain, miten pitkään se voi edetä ennen kuin se kohtaa Venäjän valmisteltuja asemia, Kastehelmi sanoo.
Lue myös: Karttavideo tuo selkoa Bahmutin kaoottiseen tilanteeseen
Tiedossa on, että Venäjä on rakentanut huomattavan määrän puolustusasemia eritoten Etelä-Ukrainan Melitopolin alueelle.
Tälle on kaksi keskeistä maantieteellistä syytä. Ensinnäkin niin sanottu maasilta Venäjältä Krimin niemimaalle on ohuin tässä kohdin, mikä tekee siitä Ukrainalle houkuttelevan hyökkäyspaikan.
Toisekseen matkalla Melitopoliin ei ole mitään merkittäviä luontaisia esteitä, jotka olisivat puolustajan eli tässä tapauksessa Venäjän puolella, Kastehelmi sanoo.
Lue lisää: Helena Petäistön kolumni: Zelenskyin hyökkäyksen on pakko onnistua
2:29
Bahmutin iskut eivät ole se suuri vastahyökkäys
Viime aikoina Ukraina on tehnyt useita taktista menestystä saavuttaneita vastahyökkäyksiä Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin kaupungin ympäristössä.
Sota-asiantuntijoiden konsensus on, että Bahmutin vastaiskut eivät ole se odotettu suuri vastahyökkäys.
Sen sijaan Bahmutin hyökkäykset ovat todennäköisemmin osa valmistelevien toimien sarjaa, joiden on tarkoitus tehdä mahdollisesta suuresta vastahyökkäyksestä helpompi operaatio.
Tänään sunnuntaina presidentti Volodymyr Zelenskyi vastasi "en usko", kun häneltä kysyttiin, taistelevatko ukrainalaisjoukot vielä itse Bahmutin kaupungissa. Presidentin kanslia väitti myöhemmin, ettei Zelenskyi tarkoittanut Bahmutin kaatuneen.
Venäjä väitti jo lauantaina maan taistelijoiden vallanneen kaupungin.
Lue lisää: USA tukee F16-hävittäjien toimittamista Ukrainaan
0:28
"Jos länsipanssarit palavat..."
Mistä "sen suuren vastahyökkäyksen" sitten tietää alkaneen? Tähän Kastehelmellä ei ole yksiselitteistä vastausta.
Suuren hyökkäyksen jääminen ainakin ensivaiheessa pimentoon medioilta ja sota-asiantuntijoilta ei olisi mitenkään täysin poikkeuksellista.
Ukrainan sodan selkein esimerkki löytyy niin sanotusta Venäjän talvihyökkäyksestä, jonka alkaminen jäi vähäisen, käytännössä olemattoman venäläismenestyksen vuoksi melkeinpä tyystin huomiotta. Venäjän kovasta yrityksestä huolimatta rintamalinja ei liikkunut.
– Nähtiin pieniä viitteitä siellä täällä, mutta se oli vaikeasti hahmotettavissa, Kastehelmi sanoo.
Jälkikäteen esimerkiksi yhdysvaltalaislehti New York Times kirjoitti ukrainalaissotilaiden sanoneen, että Vuhledarissa käytiin "sodan suurin tankkitaistelu".
Lue lisää: "Sodan suurin tankkitaistelu" – Venäjä menetti tuhoisiin väijytyksiin 130 panssaria kolmessa viikossa, eikä silti edennyt
Ukrainankin epäonnistumisia on jäänyt raportoimatta. Ukrainalaislähteet paljastivat brittilehti The Timesille maan yrittäneen vallata Zaporizhzhjan ydinvoimalan 600 sotilaalla lokakuussa, mutta hyökkäys tyrehtyi aika lailla alkuunsa.
Hyökkäyksen epäonnistumisesta uutisoitiin vähänlaisesti siitä huolimatta, että Venäjä raportoi maihinnoususta jo sen tapahtumapäivänä.
Vaikka esimerkiksi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War kertoi venäläisväitteistä, suhtauduttiin hyökkäysyritykseen laajalti verrattain skeptisesti.
Lue lisää: Epäonnistunut maihinnousu: Ukrainalaislähteet paljastavat medialle maan yrittäneen vallata Zaporizhzhjan ydinvoimalan 600 sotilaalla
Kastehelmen mukaan tämä skenaario ei todennäköisesti voi toistua, jos ja kun Ukraina yrittää suurempaa hyökkäystä. Näin siksi, että Ukrainan odotetaan käyttävän hyökkäyksessään uusia prikaatejaan, jotka on aseistettu ainakin osin raskaalla länsimaisella kalustolla.
– Fakta on, että jos länsimaiset panssarivaunut alkavat palaa, Venäjä repii siitä irti kaiken propagandan. Vähintään venäläiset sotakommentaattorit, jos eivät viralliset tahot, Kastehelmi toteaa.
Ukraina on saanut alkuvuoden aikana käyttöönsä esimerkiksi Leopard 2 -panssarivaunuja ja Marder-rynnäkkövaunuja. Näitä ei ole vielä tiettävästi taistelutehtävissä nähty, vaan niitä oletettavasti säästellään juuri suurempaa vastahyökkäystä varten.
– Jos raskaammalla länsikalustolla varustetut prikaatit ottaisivat pahasti takkiinsa, siitä saataisiin tietoa. Se kertoisi meille jotain uutta, tiedettäisiin, että ne on sidottu taisteluun, Kastehelmi sanoo.
Lue myös: Kylmän sodan diplomaatti Henry Kissingerin, 99, mukaan sodan jälkeen alkaa "tyytymättömyyden tasapaino" – tätä se tarkoittaa
0:23
Suuri kesähyökkäys voi jäädä tulematta
Kastehelmen mukaan on myös mahdollista, ettei kesän aikana nähdä minkäänlaista Ukrainan jättimäistä vastahyökkäystä. Ukraina voi esimerkiksi haluta vain heittää "Venäjän ulos Harkovan alueen jämistä".
– Voitaisiin sanoa, että vallattiin kokonainen oblasti, Kastehelmi jatkaa.
Viime syksynä Ukraina valtasi nopealla ja yllätyksellisellä vastahyökkäyksellään takaisin merkittävän osan siitä Harkovan alueesta, jota Venäjä miehitti.
Kremlin sotilaat eivät missään vaiheessa onnistuneet valloittamaan itse Harkovaa, joka on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki.
Jos Ukraina tekisi kesällä vain pienimuotoisia hyökkäyksiä, voisi syynä olla se, että sodanjohto on päättänyt jäädä odottamaan esimerkiksi yhdysvaltalaisia Abrams-panssarivaunuja. Yhdysvallat on luvannut Abramsien saapuvan Ukrainaan syksyllä.
– On todella paljon mahdollisia skenaarioita, Kastehelmi summaa.
4:16