Raskaista taisteluista huolimatta Ukraina on edennyt Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa hitaasti. Sen sijaan Harkovan seudulla Koillis-Ukrainassa Kiovan joukkojen kerrotaan hyökänneen 50 kilometrin syvyyteen.
"Ukrainalaiset ovat päättäneet pelata upporikasta tai rutiköyhää", toteaa Harkovan vastahyökkäyksestä Suomen entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri Twitterissä.
– Ukrainalaiset iskevät (Harkovan alueella) syvälle ja luottavat siihen, että Venäjän puolustus romahtaa ja he vetäytyvät pyrkimättä sivustaiskuihin, kenraalimajuri evp. Toveri katsoo.
– Venäjän suurimmat reservit ovat ilmeisesti liian kaukana nopeaan reagointiin, Toveri jatkaa.
Syyskuun alusta lukien Ukraina on presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan vallannut takaisin Koillis- ja Etelä-Ukrainassa takaisin "kymmeniä kyliä" ja noin 1 000 neliökilometriä maata.
Lue myös: Venäläiset sotakommentaattorit ovat "paniikissa ja epätoivoisia" Ukrainan onnistuneen Harkovan hyökkäyksen vuoksi
Venäjä on raporttien mukaan pyrkinyt iskemään Ukrainan eteneviä joukkoja vastaan lähinnä ilmavoimilla. Täydellistä ilmaherruutta Venäjällä ei kuitenkaan ole, muistuttaa Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä sotahistorioitsija Emil Kastehelmi MTV Uutisten haastattelussa.
– Ukrainalaisilla on ilmatorjuntakalustoa mukanaan, kun etenevät. Venäläisetkään eivät voi siis toimia ilmatilassa mitenkään täysin vapaasti. Ukrainalaiset pystyvät vastaamaan venäläisten ilmatoimintaan, Kastehelmi sanoo.
– Harkovan alueella on todennäköisesti aika paljon tyhjää tilaa, jossa on todella heikko venäläismiehitys. Ukraina on sitä selkeästi myös hyödyntänyt, hän jatkaa.
Juttu jatkuu kartan jälkeen.
Suuntana kriittinen Kupjansk?
Asukasluku on toki mittari sekin, mutta sotatilanteessa monen asutuskeskuksen arvon määrittelee se, miten keskeinen paikkakunta on huoltoreittien kannalta.
Ennen Venäjän helmikuista suurhyökkäystä Kupjanskissa asui noin 30 000 asukasta. Liikennereittiensä vuoksi se on nyt noussut sota-asiantuntijoiden huulille.
– Kupjanskin valtaus olisi merkittävä isku Venäjän logistiikalle ja tekisi etelämpänä olevien joukkojen tukemisen vaikeammaksi. Saattaisi pakottamaan vetäytymään Izjumista, Toveri kirjoittaa.
Lue myös: Harkovan hyökkäys yllätti venäläiset: "Videoilla aamupalat ovat olleet kattiloissa – kalustomenetykset massiivisia"
Kastehelmi on samoilla linjoilla.
– Vaikea sanoa, oliko alun perin ajatuksena, että nyt vedetään yli 50 kilometrin repeämä rintamaan. Joka tapauksessa uskoisin, että tavoitteena on todennäköisesti päästä Kupjanskin suuntaan, Kastehelmi katsoo.
– Harkovan alue on ollut useamman kuukauden hyvin hiljainen alue. Ukrainalaiset ovat ilmeisesti tiedustelleet jonkinlaisen heikon kohdan. Kun tulppa irtosi, niin ukrainalaiset ovat todella menestyksekkäästi hyödyntäneet tätä läpimurtoa, hän jatkaa.
Tyystin toinen kysymys sitten on, mikä oli hyökkäyksen alkuperäinen tavoite. Vaikka kysymys voi näin suuren etenemisen jälkeen tuntua tarpeettomalta, niin vastaus siihen voisi osaltaan kertoa siitä, kuinka paljon sotilaita, kalustoa ja ammuksia Ukraina on alueelle keskittänyt. Se taas sanelee sitä, kuinka kauas Kiovan joukot voivat edetä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:35
Lue myös: Entiset venäläisvakoojat kertovat CNN:lle, mitä Venäjä nyt pelkää: "Historia toistaa itseään"
"Tarkoituksena piirittää Izjum"
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo CNA:n Venäjän tutkimuksen johtaja Michael Kofman jakaa laajalti esitetyn näkemyksen siitä, että Harkovan seudulla venäläisten rintamalinja oli ilmeisesti hyvin ohut.
Vastahyökkäyksen tavoitteiden hän arvioi näyttävän "kunnianhimoisilta".
– Tarkoituksena on piirittää Izjum ja motittaa venäläisjoukot sinne ja todennäköisesti estää huollon kulkeminen Kupjanskin kautta, Kofman kirjoittaa Twitterissä.
Siinä missä Hersonin alueella Ukraina pyrkii etenemään vaiheittaisesti, niin Harkovassa Kiova on käyttänyt hyödykseen edullisia olosuhteita ja saavuttanut nopean läpimurron, Kofman kirjoittaa.
Kofmanin arvio Hersonin tapahtumista on varsin yhteensopiva sen viestin kanssa, jota Ukraina alkoi levittää pian sen jälkeen kun kävi selväksi, ettei eteneminen etelässä ole erityisen nopeaa. Kastehelmen mukaan Ukrainan viestintä "herättää vähän kysymyksiä".
– Epäilen väitteitä siitä, etteikö Ukraina olisi yrittänyt oikeastikin edetä (etelässä). Siellä on todistetusti hyökätty vahvasti, on nähty tuhoutuneita ukrainalaisia panssarivaunuja ja muuta. Kunnon panssaroiduilla osastoilla on pyritty eteenpäin, Kastehelmi sanoi viikonvaihteessa MTV Uutisille.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:46
Myös etelässä edetään yhä
Kastehelmen mukaan näyttää selvältä, että myös Hersonin seudulla "on ollut tavoitteita ja niitä on osittain saavutettukin".
Sekä Kastehelmi, Kofman että esimerkiksi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War ovat yhtä mieltä siitä, ettei Hersonin hyökkäys ollut vain hämäystä, jolla pyrittiin vetämään Kremlin sotilaat Etelä-Ukrainaan.
Tätä teoriaa on esitetty osin siksi, että Ukraina rummutti kuukausia aiettaan hyökätä etelässä, kun taas Harkovan suunnasta se oli hiljaa.
Vaikka Harkovassa käydään tällä hetkellä selvimmin kartalla näkyviä taisteluita, niin etelässäkään sotatoimet eivät ole tauonneet.
– Ukrainalaiset ovat edenneet Hersonissakin muutaman kylän eteenpäin. Hyökkäys ei ole suinkaan pysähtynyt, mutta se on vain yksinkertaisesti hitaampaa, Kastehelmi toteaa.
Lue myös: Tämä täsmälaukaus pakotti venäläissotilaan jättämään sotaratsunsa: Katso videolta, kuinka ohjus murjoo tankin
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.