Kylmän sodan diplomaatti Henry Kissingerin, 99, mukaan sodan jälkeen alkaa "tyytymättömyyden tasapaino" – tätä se tarkoittaa

Yhdysvaltojen ulkoministerinä vuosina 1973–1977 toimineella Henry Kissingerillä, 99, oli iso rooli siinä, että Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Kiinan suhteet ottivat kylmän sodan aikana askeleen neutraalimpaan suuntaan. 

Kissinger oli mukana neuvottelemassa muun muassa SALT I ja SALT II -sopimuksia, joissa sovittiin strategisten ydinaseiden vähentämisestä USA:n ja Neuvostoliiton kesken.

Pitkän linjan diplomaatti Kissingerin mukaan Naton pitäisi pian tehdä Ukrainasta puolustusliiton jäsen Venäjän presidentti Vladimir Putinin uhkauksista huolimatta.

Putin on väittänyt, että yksi sodan aloittamisen syistä oli estää Naton laajentuminen Venäjän rajoilla.

– Euroopan turvallisuuden kannalta on parempi, että Ukraina on Natossa, jossa se ei voi enää tehdä kansallisia päätöksiä aluevaatimuksista, Kissinger kertoo.

Ukrainan jättäminen Naton ulkopuolelle oli virhe

Se, ettei Ukraina ole jo nyt Natossa, on Kissingerin mukaan Natolta iso virhe. Hänen mukaansa Euroopan maiden pitäisikin pystyä tällä hetkellä katsomaan Putinin uhkauksia pidemmälle, ja jättää Putinin sanomiset omaan arvoonsa.

– Se, mitä eurooppalaiset sanovat nyt, on mielestäni todella vaarallista, Kissinger katsoo.

– "Emme halua heitä Natoon, koska he ovat liian riskialttiita ja siksi aseistamme heitä helvetisti ja annamme heille edistyneimmät aseet." Miten sellainen voi toimia?, hän jatkaa.

Vielä ennen sodan alkamista Kissinger oli sitä mieltä, ettei Ukrainan pitäisi liittyä Natoon. Hän on kuitenkin nykyisin asiasta eri mieltä.

– Pelkäsin, että se käynnistäisi juuri sen prosessin, jonka olemme nyt nähneet.

– Ajatus neutraalista Ukrainasta näissä olosuhteissa ei ole enää mielekäs, hän kertoi alkuvuodesta Sveitsin Davosissa järjestetyssä maailman talousfoorumissa.

Sodan jälkeen voi koittaa "tyytymättömyyden tasapaino"

Kun sota joskus päättyy, Kissinger uskoo Venäjän poistuvan sodasta pienin saavutuksin.

Sodan loppuminen itsessään voi kuitenkin aiheuttaa hänen mukaansa aivan toisenlaisen ongelman, joka voi olla riskialtis molemmille osapuolille.

– Olemme aseistaneet Ukrainan siihen pisteeseen, että siitä tulee Euroopan parhaiten aseistettu maa, jolla on vähiten strategisesti kokenut johto. Jos sota päättyy, kuten todennäköisesti tulee tapahtumaan, Venäjän menettää monia saavuttamiaan alueita.

– Säilyttäessä kuitenkin todennäköisesti Sevastopolin (Krimin kaupunki), meillä voi olla lopputuloksena tyytymätön Venäjä mutta myös tyytymätön Ukraina. Toisin sanottuna tyytymättömyyden tasapaino, hän kertoo.

Tähänkin asiaan Kissingerin mukaan lääke on Ukrainan Nato-jäsenyydessä.

– Jos puhuisin Putinin kanssa, kertoisin hänelle, että myös hänellä on turvallisempaa, jos Ukraina on Naton jäsen.

Kissinger: Kiina ja Venäjä eivät ole luontaisia liittolaisia

Mutta mitä osaa Kiina näyttelee tässä kaikessa? 

Kissinger kertoo, että Kiinan ja Venäjän ystävyyden taustalla on Kiinan vahva pyrkimys omien etujensa tavoitteluun ja "oman maailmanjärjestyksen luomiseen, niin pitkälle kuin se on mahdollista".

– Kiinalaiset ovat osallistuneet diplomaattisiin ponnisteluihin Ukraina-asiassa ilmaistakseen kansallisia etujaan. Vaikka he kieltäytyvät hyväksymästä Venäjän tuhoamista, he tunnustavat Ukrainan säilymisen itsenäisenä maana ja ovat varoittaneet ydinaseiden käytöstä. He saattavat jopa hyväksyä Ukrainan halun liittyä Natoon.

– Kiina tekee tätä osittain siksi, ettei se halua törmäyskurssille Yhdysvaltojen kanssa.

Kissinger kertoo epäilevänsä suuresti, että Venäjä ja Kiina pystyisivät toistensa kanssa järkevään yhtestyöhön. Hänen mukaansa maat eivät ole "luontaisia liittolaisia".

– En ole koskaan tavannut yhtäkään venäläistä johtajaa, joka sanoisi mitään hyvää Kiinasta, enkä yhtään kiinalaista johtajaa, joka sanoisi mitään hyvää Venäjästä.