Veren manipulaatio Lahden MM-hiihdoissa vuonna 2001 oli yleistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan MM-kisojen mitalihiihtäjistä peräti puolella oli poikkeavat veriarvot. Poikkeavat veriarvot viittaavat veridopingin käyttöön, vaikka eivät riitä todisteeksi urheilussa kielletyistä keinoista.
Tutkimuksen tekivät Jim Stray-Gundersen, Tapio Videman, Ilkka Penttilä ja Inggard Lereim. Tutkimus Huippuhiihtäjien poikkeavat veriarvot - veridopingia vai? on julkaistu perjantaina ilmestyneessä Clinical Journal of Sport Medicine -tiedelehdessä. Suomessa tutkimuksen uutisoi ensimmäisenä perjantain Helsingin Sanomat. Tutkimuksessa oli mukana MM-Lahden urheilijoita, jotka ylsivät lajeissaan 50 parhaan joukkoon. Heistä 17 prosentilla oli erittäin poikkeavat veriarvot ja 19 prosentilla poikkeavat veriarvot. Normaalit veriarvot oli 64 prosentilla urheilijoista. Poikkeavien veriarvojen suhteellinen osuus oli suuri niiden hiihtäjien parissa, jotka menestyivät kisoissa.
Tutkimustulosten mukaan peräti puolella mitalivoittajista oli erittäin poikkeavat veriarvot. Lisäksi erittäin poikkeavat veriarvot oli 33 prosentilla niistä urheilijoista, jotka sijoittuivat kisoissa sijoille 4-10. Tutkimustulosten perusteella ero kärkihiihtäjien ja tuloslistalla heikommin sijoittuneiden osalta oli selvä. Vain kolmella prosentilla niistä hiihtäjistä, jotka olivat MM-Lahdessa sijoilla 41-50, oli erittäin poikkeavat veriarvot. Tutkimusryhmä ei paljasta poikkeavat veriarvot omaavien urheilijoiden nimiä tai kansalaisuuksia tutkimuseettisistä syistä. Lahden MM-ohjelmassa oli 12 hiihtomatkaa, joista viestit ja pakkasen takia peruuntunut naisten 30 kilometriä eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Yhdeksällä hiihdetyllä matkalla Venäjä voitti yhdeksän mitalia, Norja kuusi, Suomi neljä, Ruotsi kolme, Espanja kaksi ja Viro, Italia ja Saksa kukin yhden.
Veridopingista käryjä myöhemmin
Neljän tutkijan ryhmä korosti tutkimuksensa lähtökohtana, että veren manipulaatio on urheilun reilun pelin hengen vastaista. Lisäksi se asettaa urheilijan terveydelliseen vaaraan, koska jo pelkästään korkeat Hb-arvot altistavat urheilijan veritulpan riskille. Tutkimusryhmän mukaan epänormaalit veriarvot ovat viittaus veridopingiin. Lahdessa jäi kuusi suomalaisurheilijaa kiinni käytettyään Hemohes-plasmanlaajentajaa, jonka avulla voitiin laskea veren Hb-arvoja. Suomalaisten on useaan otteeseen epäilty peittäneen Hemohesillä esimerkiksi epo-hormonin käyttöä, mutta todisteita ei ole.