Nisäkkäiden perimässä piileksii ominaisuus, jonka ansiosta on mahdollista, että joskus tulevaisuudessa maapallolla tavataan myrkyllisiä ihmisiä. Tutkimuksesta uutisoi muiden muassa tiedesivusto Phys.org.
Japanilaiset ja australialaiset tutkijat esittävät arvovaltaisessa PNAS-tiedelehdessä, että sekä nisäkkäillä että matelijoilla on suussaan myrkyn kehittymiseen tarvittavaa geneettistä perustaa.
Tutkimus on ensimmäinen, joka tarjoaa konkreettisia todisteita käärmeiden myrkkyrauhasten ja nisäkkäiden sylkirauhasten välisestä molekyylisestä suhteesta, vaikka niillä onkin eri tehtävät.
Lue myös: Likapyykin seassa näkynyt "käärmekuvioinen vaate" olikin oikea matelija – Emily kertoo kauhistuttavasta kohtaamisestaan
Myrkkyrauhasissa ja sylkirauhasissa yhteinen ydin
Tutkijatiimi lähti etsimään geenejä, jotka toimivat rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa myrkkygeenien kanssa. Apuna he käyttivät Aasiassa tavattavasta myrkyllisestä habu-käärmeestä otettuja myrkkyrauhasia.
Tiimi löysi noin 3000 etsimäänsä geeniä. Runsaasti proteiineja tuottavilla geeneillä oli tärkeä rooli stressiltä suojautumisessa. Geenit olivat myös avainasemassa proteiinien muuttumisessa ja proteiiniketjujen laskostumisessa.
Jos proteiiniketjut laskostuvat väärällä tavalla, ne eivät toimi tehokkaasti ja voivat vahingoittaa soluja. Elimistön tuottamat myrkyt ovat monimutkaisia proteiiniyhdistelmiä, joita valmistaakseen eliö tarvitsee järjestelmän, joka varmistaa, että proteiinit ovat laskostuneet oikein.
Seuraavaksi tutkijat ottivat syyniinsä muiden eläinten ja nisäkkäiden, kuten koirien, simpanssien ja ihmisten, geeniperimän. Genomista löytyi eläinten omia versioita "myrkkygeeneistä".
