Pikkulintujen määrään vaikuttaa pesimämenestystä enemmän se, miten aikuiset linnut selviävät talvesta. Hengissä säilymisen vaikutus on suurin tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla, esimerkiksi kirjosiepoilla. Tiedot käyvät ilmi Luonnontieteellisen keskusmuseon tuoreesta tutkimuksesta.
Kirjosiepot ovat jo jättäneet Suomen ja siirtyneet talvehtimisalueilleen trooppiseen Afrikkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan kirjosieppojen kuten muidenkin varpuslintujen määrään vaikuttaa pesimämenestystä enemmän se, selviytyvätkö ne hengissä muuttomatkasta ja talvesta.
– Jos otetaan esimerkiksi kirjosiepot, sillä mitä ne ovat tehneet muuttomatkalla ja nyt tekevät talvehtimisalueilla, on isompi vaikutus siihen, paljonko me nähdään niitä ensi kesänä, tiivistää Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) väitöskirjatutkija Inari Nousiainen.
Tutkijat yllättyivät tuloksista
Muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla lintuja vaanivat monet vaarat, mutta suurin vaikutus on elinympäristöjen muutoksella.
– Kuivuus, ilmastonmuutos, elinympäristöjen muuttuminen ihmisen maankäytön myötä, muuttavat olosuhteita sellaisiksi, että se heikentää lintujen ravinnonsaantia ja levähdysmahdollisuuksia, listaa Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.
Tutkijat yllättyivät siitä, että myös pikkulinnuilla hengissä pysymisen vaikutus lintumääriin on lisääntymismenestystä suurempi.
– Oli se siinä mielessä yllätys, että yleensä tämä ero on tämän kaltainen isommilla lajeilla, jotka elävät paljon pidempään ja pikkulinnuilla on totuttu ajattelemaan, että se lisääntymismenestys vaikuttaisi enemmän, pohtii Nousiainen.
