Yhdysvalloista on löydetty hämähäkkejä, jotka näyttävät syövän ravinnokseen metaania. Tutkijan mukaan sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että tutkijat ovat löytäneet Kalifornian länsirannikolta kolme uutta Sericosura-merilukkilajia, jotka todennäköisesti elävät ainakin osittain merenpohjasta pulppuavalla metaanikaasulla.
Tutkimuksen mukaan taustalla on symbioosi, jossa bakteerit elävät kiinni hämähäkin kehossa, ja vastineeksi mikrobit taas muuttavat hiiltä sisältävän metaanin ja hapen sokeriksi ja rasvoiksi.
– Aivan kuin söisi kananmunia aamiaiseksi, merilukki laiduntaa ruumiinsa pintaa ja syö kaikki nämä bakteerit ravinnokseen, selittää yksi päätutkijoista, professori Shana Goffredi.
"Kauaskantoisia vaikutuksia maailmanlaajuiseen metaanin kiertoon"
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön hämähäkkeihin erikoista tutkija Alireza Zamani kuvailee merilukkeja "arvoitukselliseksi "ja "anatomisesti yhdeksi oudoimmista eläinryhmistä".
Ne eivät ole hänen mukaansa edes varsinaisesti edes hämähäkkejä.
Hän pitää tutkimusta mielenkiintoisena ja oivana esimerkkinä siitä, kuinka ihminen tuntee vain vähän äärimmäisissä elinympäristöissä elävistä organismeista.
– Ehkä kiinnostavinta tässä tutkimuksessa on se, miten näennäisen pienellä vuorovaikutuksella bakteerien ja vähän tunnetun niveljalkaisten ryhmän välillä voi olla näin kauaskantoisia vaikutuksia maailmanlaajuiseen metaanin kiertoon, Zamani kertoo.
Tutkija kertoo, että kyseisillä merilukeilla ei ole saaliin pyydystämiseen tarvittavia ulokkeita, joten bakteerien viljely saattaa olla niiden ainoa tapa hankkia ravintoa.
– Nämä elävät syvällä merenpohjassa, jossa ei ole valoa fotosynteesiä varten. Sen sijaan ne luottavat kemosynteesiin, joka on prosessi jossa mikrobit käyttävät kemiallista energiaa ruoan tuottamiseen.
Mahdollisia ilmastosankareita
Zamanin mukaan esimerkkejä vastaavasta toiminnasta on löydetty merestä aiemminkin.
– Monet eläimet käyttävät näitä mikrobeja hiilen tuottamiseen ilman auringonvaloa. Esimerkiksi tiettyjen syvänmeren sienien, matojen ja simpukoiden tiedetään isännöivän hapettavia bakteereja.
Metaanipäästöjä pidetään yhtenä suurimmista ilmaston lämpenemisen aiheuttajista. Zamani kertoo, että merilukkien toiminnalla saattaa olla isoja hyötyjä planeetallemme.
– On mahdollista, että tällä symbioottisella vuorovaikutuksella voi olla tärkeä rooli metaanin vähentämisestä ennen kuin se pääsee ilmakehään, Zamani pohtii.