Tutkijatohtori: Nuorisoväkivalta jopa vähentynyt Suomessa – Ruotsin tiestä ei ainakaan vielä huolta

Nuorten tekemä väkivalta tuntuu lisääntyneen ja raaistuneen viime vuosina, mutta mikä on tilanne tutkimuksen valossa? MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelema asiantuntija toppuuttelee pahimpia pelkoja.

Uutisissa on puhuttu viime aikoina taajaan tahtiin nuorten jengiytymisestä ja raa’asta väkivallasta, jonka tekijät ovat olleet yhä nuorempia.

Vaikka tilanne näyttää ulkopuolisen silmiin varsin karulta ja jopa pelottavalta, kokonaiskuva on positiivinen, arvioi Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen. 

Hänen mukaansa nuorisoväkivalta on jopa vähentynyt. Asia käy selville muun muassa kouluterveyskyselystä ja nuorisorikollisuuskyselystä.

– Se ryhmä nuoria, jotka väkivaltaa tekee tai kokee, ei näytä kasvaneen. Mutta samaan aikaan epäiltyjen määrät ovat kyllä lisääntyneet, Kaakinen kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.

– Voi olla, että teot kasaantuvat voimakkaasti, eli pienempi määrä on lisännyt tekojaan. Poliisihan usein sanoo vaikkapa ryöstöjen yhteydessä, että ryöstöjä tekee varsin pieni määrä ihmisiä.

Lue myös: “Meillä nuorimmat vakavan väkivallan tekijöistä ovat 11-vuotiaita” – mikä ajaa jopa lapsia rikoksen tielle? Poliisilla näkemys

Onko Suomi ajautumassa Ruotsin tielle?

Ruotsissa yhä nuoremmat ovat viime aikoina syyllistyneet todella vakaviin väkivaltarikoksiin. Suomessa on pelätty, että Suomi ajautuu Ruotsin tielle.

Kaakisen mukaan huolta siitä ei ainakaan vielä ole.

– Ruotsin tiellä viitataan siihen, että pääsee syntymään paljon katujengejä ja jengien välisiä yhteenottoja. Ruotsissa on nähty viime vuosina Euroopassa poikkeuksellisesti esimerkiksi lisääntynyttä ampuma-aseväkivaltaa ja henkirikoksia, joissa nuoret miehet ovat kohteina. Tällaisesta ei Suomessa ole tällä hetkellä viitteitä, onneksi. 

– Mutta samaan aikaan Keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisi ovat tulleet esiin, että on katujengitutkintoja ollut, ja näyttäisi siltä, että Suomessakin jonkinlaista jengiytymistä on.

Kaakisen mukaan suuri syy jengiytymiseen on syrjäytyminen muusta yhteiskunnasta.

– Katujengien kohdalla usein lähdetään sellaisesta, että pääsee syntymään ja eriytymään yhteisöjä ja aleuita, joissa ihmiset ajautuvat yhteiskunnan ulkopuolelle ja marginaalistuvat. Jengit voivat näyttäytyä houkuttelevina nuorille.

Kaakinen muistuttaa, että edes Ruotsin haavoittuvilla alueilla asuvista nuorista suurin osa ei liity katujengeihin. 

– Vaaditaan sellaista, että on ulkopuolisuuden tunnetta ja kun tietyillä nuorilla omat riskitekijät kohtaavat, riski kasvaa.

Lue myös: 15-vuotiasta poikaa epäillään ikätoverinsa murhaamisesta Ruotsissa

Alaikäisiä on rekrytoitu tekemään rikoksia Ruotsissa

Nuoret ja eritoten ensimmäistä kertaa tuomittavat nuoret saavat paljon lievempiä tuomioita kuin paatuneet taparikolliset saisivat samoista rikoksista. 

Osaavatko nuoret laskelmoida tämän ja tekevät rationaalisia valintoja rikolliselle polulle lähtiessään?

Kaakisen mukaan asiasta on liian vähän tutkimusnäyttöä, että siitä voisi päätellä vielä mitään.

– Kun puhutaan katujengien rikollisuudesta, täytyy muistaa, että esimerkiksi ampuma-aseväkivalta ei pääasiassa ole alaikäisten tekemää, vaan tekijöitä ovat nuoret aikuiset, joista osa on yli kolmikymppisiä. 

– Mutta Ruotsissa on nähty viime aikoina viitteitä siitä, että on rekrytoitu alaikäisiäkin tekemään väkivaltatekoja, jopa henkirikoksia. Tutkimusta siitäkin tarvitaan, että millainen esimerkiksi ikärajojen pelotevaikutus on.

Lue myös: Katujengiin liittyminen on usein hätähuuto isommasta ongelmasta –  ilmiö ei ratkea kauhistelulla tai helpoilla ratkaisuilla

Varhainen puuttuminen tärkeää

Kaakisen mukaan nuorten väkivaltaa ehkäisevät parhaiten hyvät yhteiskunnan palvelut.

– Kaikkein keskeisimmät toimet ovat varhaisen puuttumisen keinoja. Kun perheillä tai hyvin nuorilla lapsilla nähdään haasteita – tai oikeastaan jo ennen sitä – täytyy olla hyviä universaaleita palveluita, jotka tukevat lapsia ja perheitä jo ennen kuin mitään ongelmia edes ilmenee. Se vähentää myös rikollisuutta, vaikka se ei ole edes se pääasiallinen tavoite. 

– Kun alkaa näkyä ensimmäisiä käyttäytymiseen liittyviä riskitekijöitä, tarvitaan yleensä jo moniammatillisia interventioita. Eikä pidä sulkea pois myöskään jengilainsäädäntöä eikä poliisin toimia.

Mitä tarkoittavat moniammatilliset interventiot?

– Kun nuori tekee toistuvasti vakavia rikoksia, taustalla on kasaantuneita riskitekijäitä; on perheeseen, päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä haasteita, eikä mikään yksittäinen palvelu asiaa pysty ratkaisemaan. Tarvitaan yhteiskunnan eri palveluiden välistä yhteistyötä.

– Nuorta ei siis pidä ajatella vaikkapa pelkästään sosiaali- tai päihdehuollon asiakkaana vaan yksilönä, joka tarvitsee monia eri palveluita.

Lue myös: Nuorisorikollisuus on lisääntynyt huolestuttavasti – poliisi poimii jatkuvasti nuoria tuen piiriin