Alkuviikosta ovat ihmisiä järkyttäneet ja puhuttaneet uutiset alaikäisten, jopa reippaasti alle 15-vuotiaiden tekemistä vakavista väkivaltarikoksista.
Nuorten väkivaltarikollisuudesta on puhuttu pitkään, ja huoli ilmiön kasvusta on ollut pinnalla pitkään. Eilen Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän rikoskomisario Marko Forss muistutti, että yleisesti ottaen alle 15-vuotiaiden vakavat väkivaltarikokset ovat äärimmäisen harvinaisia.
Takavuosina on kuitenkin nähty piikki alaikäisten vakavassa väkivaltarikollisuudessa.
– Tietyllä tapaa suuntaus on ollut viime vuosina vähän huono sen suhteen, että vakavat väkivaltarikokset ovat tietyllä tavalla nousseet esille, hän totesi.
Nuorisorikollisuutta tutkiva tutkijatohtori Markus Kaakinen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista arvioi, että viime päivinä julkisuuteen tulleiden alaikäisten tekemien vakavien väkivaltarikosten ajallinen yhteys on sattumaa. Hän kuitenkin ymmärtää, että se herättää huomiota.
– Hyvin epätodennäköinen sattuma, kun nämä osuvat samalla viikolle. Se on omiaan aiheuttamaan huolta tavallista enemmän.
Lue myös: Alaikäinen on puukottanut vakavasti toista kuluvan viikon jokaisena päivänä – "Suuntaus on ollut huono"
Väkivaltailmiötä on yritetty selittää monin tavoin
Kaakinen kertoo, että selitystä ilmiöön on pyritty löytämään monesta suunnasta, aina lainsäädännön muutosten aiheuttamasta ilmoituskynnyksen laskusta lähtien.
Esimerkiksi viime vuonna KRP julkaisi selvityksen, jossa lopputulemana oli, ettei nuorison lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuteen löydy yhtä yksittäistä selittävää syytä.
Huomiota kiinnitettiin kuitenkin siihen, että nuoren väkivallan lisääntyminen on tapahtunut pidemmän aikavälin aikana. Alaikäisten vakavan väkivallan kasvulla oli myös yhteys koronavuosiin, mutta minkäänlaista selkeää syy-yhteyttä ei kuitenkaan voitu osoittaa näiden asioiden välille. Väkivaltarikosten määrät kääntyivät myös osin nousuun jo ennen pandemiavuosia.
Lue myös: Useat lapsipuukotukset järkyttivät suomalaisia – rikostoimittaja: "Todella poikkeuksellista"
Ilmiö voi rajoittua tiettyyn joukkoon
Kaakinen kiinnittää huomiota siihen, että tuoreen lapsiuhritutkimuksen perusteella lasten kodin ulkopuolinen turvallisuus on ajan myötä parantunut, seksuaalirikoksia lukuun ottamatta. Vaikuttaakin siltä, että nuorisoväkivallan muutoksilla ei ole suurta vaikutusta yleiseen nuorten turvallisuuteen.
Kaakinen arvioikin, ettei nuorten keskuudessa kokonaisuudessaan ole luultavasti nähty niin dramaattista muutosta väkivaltakäyttäytymisessä kuin mitä rikosepäilyjen määristä voisi päätellä.
– Jos puhtaasti väkivaltakäyttäytyminen olisi kasvanut, niin pitäisi olla enemmän nuoria, jotka joutuisivat uhreiksi, Kaakinen kertoo.
– Jostain kertoo, ettei lasten ja nuorten turvallisuus ole romahtanut.
Hän painottaa, että jokainen väkivaltarikos on silti liikaa, vaikka ilmiö ei heijastuisikaan kaikkien nuorten turvallisuuteen.
Lue lisää: 13-vuotias puukotti toista koulun kotitalouden tunnilla
Väkivallassa on voinut tapahtua muutos
Kaakisen mukaan voi olla, että uutisissakin nähdyt vakavat väkivaltarikokset voivat kertoa jonkinlaisesta rikoskäyttäytymisen muutoksesta.
– Jotain siellä tapahtuu, mutta yhden tilaston varassa ei kannata olla.
Yksi vaihtoehto on, että samalla kun valtaosalla nuoruus on muuttunut turvallisemmaksi, pienemmällä ryhmällä kehitys ei ole ollut samanlaista.
– Olisin huolissani siitä, tekeekö se ryhmä, joka väkivaltaa tekee, nyt vakavampia rikoksia tai kantavatko he asetta useammin mukana, Kaakinen sanoo.
– Toistuvia vakavampia rikoksia tehnyt ryhmä ei välttämättä ole pienentynyt, ja tekojen määrä on saattanut kasvaa tai muuttua vakavammaksi.
Lue lisää: Nuorten ongelmakäyttäytymistä ehkäisevä viranomaisyhteistyö laajenee - Ankkuritoiminnan tavoitteena on auttaa nuoria koko Suomessa yhden luukun periaatteella
Rikoskierteen taustalla monesti kertyneet ongelmat
Miksi joidenkin nuorten käyttäytyminen olisi muuttunut haitallisemmaksi, sitä olisi Kaakisen mielestä tutkittava.
Hän itse on mukana tutkimushankkeessa nuorten rikoskierteen katkaisemisesta. Siinä on havaittu, että vakaviin, toistuviin rikoksiin syyllistyneillä on yleensä kasaantunut monenlaisia ongelmia päihteistä, koti- ja kouluongelmista, oman käyttäytymisen sääntelystä ja rikollisesta kaveripiiristä. Tähän riskitekijöiden kasaantumiseen pitäisi hänestä kohdistaa tutkimusta.
Hän muistuttaa, etteivät nykyiset alaikäisten rikostilastot ole historiallisesti poikkeuksellisia, vaan vakavista väkivaltarikoksista epäiltyjen nuorten nousseet määrät ovat olleet 2000-luvun alkupuolen tasolla.
Markus Kaakinen kommentoi nuorisoväkivaltaa lisää Huomenta Suomessa 10. maaliskuuta kello 7.45.