Nuorten väkivaltarikokset räjähtivät valtavaan kasvuun, jopa 10-vuotiaat ryöstävät – syitä pahaan oloon on koronasta kaveripiiriin: "Elämä vie rikolliseen suuntaan"

2:16
Millaiset tekijät vaikuttavat nuorisoväkivallan kasvuun?

Nuorten tekemät väkivaltarikokset, kuten ryöstöt ja pahoinpitelyt, ovat vilisseet medioiden otsikoissa tavallista enemmän viime aikoina. Ilmiölle on selvät syyt, sillä nuorison väkivaltaiset rikokset ovat tilastollisesti katsoen nousseet räjähdysmäisesti. Ilmiö on nousussa etenkin pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Ryöstörikosten määrä kääntyi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella huomattavaan kasvuun jo vuonna 2020. Kasvu on ollut myös valtakunnallista ja vuoden 2020 aikana ryöstörikoksia kirjattiin paikallispoliisin tutkittavaksi yhteensä 2005 kappaletta, kertoo STT.

Helsingin poliisin rikoskomisario Marko Forss kertoo, että nuorisorikollisuudessa aivan erityisesti ryöstöjen määrä on lisääntynyt räikeästi. Helsingin poliisin nuorisoryhmä on ollut toiminnassa noin viisi vuotta, eikä koko aikana ole havaittu vastaavaa nousua.

– Alaikäisten tekemiä ryöstöjä tulee viikoittain.

Ryöstössä tekijä vie toisen omaisuutta väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Ryöstöstä tulee törkeä, jos käytössä on ollut esimerkiksi ase.

Ilmiöstä on nähtävissä selvä piikki tilastoissa. Viime vuoden tammi-lokakuussa poliisille ilmoitettiin 82 alaikäisen tekemäksi epäiltyä ryöstöä, törkeää ryöstöä tai niiden yritystä. Tänä vuonna luku oli samassa ajassa 245.

– Syitä tähän nousuun on arvuuteltu. Ei ole yhtä yksittäistä selittävää syytä. Kaikki perinteiset syyt, mitä nuorisorikollisuuden taustalla on, voidaan ottaa lukuun, Forss sanoo.

Paha olo ja huono koulumenestys

Nuorisoväkivallan lisääntyminen näkyy myös nuorisojärjestö Aseman lapset ry:llä. Aseman lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka kertoo huomanneensa, että korona on lisännyt nuorten pahoinvointia.

– Koronan tuoman hyvinvointivajeen ja huonon koulumenestyksen yhdistelmä, niin rupeaa tapahtumaan.

Turkka kuvailee, että nuoren pahoinvoinnin taustalla vaikuttaviin syihin pitää pureutua jokaisen nuoren kanssa erikseen. Nuoret eivät itse osaa sanoittaa, mistä heidän paha olonsa kumpuaa.

– Jokaisen nuoren taustalta löydetään kyllä se syy, miksi on jäänyt syrjään. Kaverit ovat merkittäviä nuorille. Jos puutumme nuoren elämään, meidän pitää myös huomioida kaveripiiri.

Väkivaltaisen käytöksen taustalta löytyy esimerkiksi huumeiden ja päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, sijoituskotitaustaa ja tietynlaisen alakulttuurin ihannointia. Nuoren ei tarvitse olla moniongelmainen haksahtaakseen väkivaltaan.

Ryöstörikoksissa nuorimmat tekijät ovat vasta 10-vuotiaita, mutta ne ovat Forssin mukaan yksittäistapauksia. Suurin osa nuorisoväkivaltarikoksista epäillyistä on 15—17-vuotiaita. Tässä ikäluokassa ryöstön yhteydessä käytetty väkivalta on myös vakavampaa kuin nuoremmilla.

– Siellä on myös gangsta-kulttuurin ihannointia. Siellä ei välttämättä ole sijoituskotitaustaa. Asutaan kotona, eikä välttämättä mitään isoa päihdeongelmaakaan, mutta viedään elämää rikolliseen suuntaan ja viehättää gangsta-kulttuuri.

Pitääkö olla huolissaan?

Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat esiintyneet monissa otsikoissa ja ymmärrettävästi ilmiö on herättänyt toisilla huolta omasta turvallisuudesta. Turkka ymmärtää, että median uutisointi asiasta voi vaikuttaa toisten turvallisuuden tunteeseen, mutta pitää Suomea edelleen yhtenä maailman turvallisimmista paikoista.

Forss kertoo, että Helsingin alueella nuorten tekemiä väkivaltarikoksia on kirjattuna Helsingin poliisille noin 150.

– En kuitenkaan alkaisi muuttaa omaa päivittäistä rytmiä tai käyttäytymistäni tämän takia. Mutta yhteiskunnan ja viranomaisten pitää herätä tähän tilanteeseen, jotta tällainen kehitys saadaan loppumaan.

Ennaltaehkäisevää työtä ilmiön taklaamiseksi tehdään koko ajan ja on tehty jo vuosia, mutta osa toiminnasta on tällä hetkellä katkolla. Turkka kertoo, että Suomessa on asiaan perehtyneitä työryhmiä, mutta ryhmät keskittyvät pitkälti asioista keskustelemiseen ja tekevät harvoin työtä siellä, missä ongelma on. Turkka näkee tarvetta uudenlaiselle työryhmälle, joka pureutuisi asiaan käytännön toimin ja myös tutkisi nuorten taustoja.

Forss huomauttaa, ettei poliisi lähde ennaltaehkäisevään työhön nollista, poliisi on esimerkiksi tehnyt pitkään yhteistyötä Aseman lasten kanssa.

– Mutta poliisi on tietyllä tapaa sellainen perälauta. Totta kai poliisi pyrkii tekemään ennaltaehkäisevää työtä, mutta kyllä se on monesti myös reaktiivista. Yhteiskunnan eri toimijat pitää olla kunnossa, kuten koulut ja sosiaalityö. 

9:27

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja