Tutkijat löysivät "vasurigeenejä" – näin vasenkätisyys vaikuttaa aivojen rakenteeseen

Noin kymmenen prosenttia ihmisistä on vasenkätisiä. Aiemmissa kaksostutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että geenit vaikuttavat ainakin osin kätisyyteen. Tuore Oxfordin yliopiston tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, joka yksilöi vasen- ja oikeakätisiä erottavia geneettisiä muuttujia.

Brain-tiedelehdessä julkaistut geenitietoihin perustuvat tulokset vihjaavat, että vasenkätisyyteen yhteydessä olevan geenit liittyvät hyviin kielellisiin taitoihin ja pienentyneeseen Parkinsonin taudin riskiin – mutta myös suurempaan skitsofrenian todennäköisyyteen.

Tutkijat muistuttavat tiedotteessa, että johtopäätökset perustuvat suureen otantaan, eivätkä kaikki vasenkätiset ole samanlaisia keskenään.

Vasenkätisyys vaikuttaa solujen tukirankaan

Tutkimusta varten Oxfordin yliopiston tutkijat analysoivat noin 400 000 britin genomia. Tiedot saatiin Iso-Britannian biopankista. Tarkastelluista ihmisistä yli 38 000 oli vasenkätisiä.

Tutkijat identifioivat neljä geneettistä aluetta, jotka liittyivät vasenkätisyyteen. Kolme näistä alueista oli yhteydessä aivojen rakenteisiin ja kehittymiseen vaikuttaviin proteiineihin. Erityisesti vasenkätisyyteen yhdistetyt proteiinit vaikuttivat mikrotubuluksiin eli mikroputkiin, jotka osallistuvat solujen tukirangan muodostamiseen.

Solujen tukiranka määrittelee solujen rakenteen ja sen, miten ne toimivat kehossa. Aiemmissa tutkimuksissa solujen tukirangan on huomattu vaikuttavan vasemmanpuoliseen epäsymmetrisyyteen muilla lajeilla. Tämä aiheuttaa esimerkiksi etanoilla sen, että niiden kuori kallistuu vasemmalle puolelle.

LUE MYÖS: Lemmikkisikin voi olla "oikea- tai vasenkätinen" – näin tarkistat, kumpaa tassua kissasi suosii

Tutkija: Vasenkätisten aivopuoliskot kommunikoivat paremmin keskenään

Noin 10 000 osallistujan aivokuvia analysoituaan tutkijat huomasivat, että vasenkätisyyteen liittyvät geneettiset muuttujat olivat yhteydessä aivojen valkean aineen kanavien erilaisuuksiin. Erityisesti vasenkätisyyteen liittyvät geenit näyttivät vaikuttavat aivojen alueisiin, jotka ovat yhteydessä kieleen.

Tutkimusta tehnyt Gwenaëlle Douaud kertoo yhdysvaltalaiselle CNN-uutiskanavalle tutkimuksen viittaavan siihen, että vasenkätisten ihmisten oikea ja vasen aivopuolisko kommunikoivat keskenään järjestelmällisemmin kuin oikeakätisten.

Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että vasenkätisyyteen vaikuttavat aivojen kehitykselliset mekanismit liittyvät Parkinsonin taudin ja skitsofrenian kehittymiseen.

Löydökset viittaavat, että vasenkätisillä on pienempi Parkinsonin taudin ja suurempi skitsofrenian kehittymisen todennäköisyys kuin oikeakätisillä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että kätisyyden ja edellä mainittujen sairauksien välillä huomattiin vain yhteys, ei syy-seuraussuhdetta. Ero sairastuneiden ihmisten kätisyyden lukumäärässä on hyvin pieni.

LUE MYÖS: Oletko taiteellinen ja luova ihminen? Voi tuplata skitsofrenian riskin

Geenit selittävät 25 prosenttia kätisyydestä

Joissain kulttuureissa vasenkätisyys nähdään kielteisessä valossa. Vasenta kättä saatetaan pitää likaisena ja vasenkätisyyttä epäonnisuuden tai pahuuden merkkinä. Tämä heijastuu kieleen.

Esimerkiksi suomeksi ”oikea” tarkoittaa paitsi oikeakätisyyttä myös oikeassa olemista. Ranskan kielen sana ”gauche” voi tarkoittaa niin vasenkätisyyttä kuin tökeröä tai kömpelöä henkilöä.

Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että vasenkätisyys liittyy aivojen kehitykseen – ei onnekkuuteen tai pahuuteen. Osittain vasenkätisyyteen johtava aivojen kehitys liittyy geneettisiin muuttujiin, mutta vasenkätisyyden syntysyy ei vieläkään ole täysin selvä.

Arvioiden mukaan geenit vaikuttavat noin 25 prosenttiin ja ympäristötekijät noin 75 prosenttiin kätisyydestä, huomauttaa Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC. Nyt julkaistussa tutkimuksessa löydettiin vasta ensimmäinen prosentti vasenkätisyyteen vaikuttavista geenitekijöistä – ja tuokin prosentti ainoastaan brittipopulaatiolla.

LUE MYÖS: Himoitsetko kahvia vai teetä? Tutkimus löysi yhteyden geenien ja suosikkijuoman väliltä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: CNN, BBC, Medical Xpress