Tutkijat löysivät mullistavan syöpälääkkeen, joka ei tapa terveitä soluja – Suomessakin kiinnostuttiin: "Hyvin jännittävää"

4:53
Professori Satu Mustjoki kertoo T-solujen käytöstä syöpähoidossa. Videolla professorin etunimi on virheellisesti Sari.

Professori Satu Mustjoki muistuttaa, että uusilla hoitomuodoilla on edessään vuosien matka.

Uutisoimme viime viikolla mullistavista syöpähoidoista, joiden avulla voidaan kenties tulevaisuudessa parantaa laajasti erilaisia syöpiä.

Hoitojen keskiössä ovat ihmisen verestä löytyvät T-solut, jotka etsivät ja tuhoavat vierassoluja, joiksi myös syöpäsolut lasketaan.

Helsingin yliopiston translationaalisen hematologian professorin Satu Mustjoen mukaan brittitutkijoiden tutkimuksessa oli poikkeuksellisia havaintoja.

– He löysivät yhden T-solun, joka osaa tuhota monia erityyppisiä syöpiä. Se on hyvin jännittävää. Yleensä T-Solut ovat hyvin tarkkoja tunnistaessaan toisia soluja. Yhdentyyppiset T-solut toimivat vain samanlaisia syöpäsoluja vastaan, Mustjoki sanoo.

Brittien löytämä T-solu ei tuhoa terveitä tovereitaan

Satu Mustjoen mukaan Cardiffin yliopiston tutkimuksen suurimmaksi tähdeksi saattaa osoittautua nyt löydetyn T-solun valikoiva ruokahalu.

– Nämä nyt havaitut T-solut eivät ilmeisesti tapa ainakaan laboratorio-olosuhtessa terveitä soluja. Useat syöpähoidot ovat sinällään hyvin tehokkaita, mutta niillä on rajuja solu- ja kudostason sivuvaikutuksia, Mustjoki kertoo.

Tervettä epäuskoa tarvitaan

Mustjoki ei kuitenkaan ole vielä valmis juhlimaan.

– Uusia löytöjä lukiessa pitää aina olla tervettä epäuskoa mukana, Mustjoki painottaa.

Uusien tutkimustulosten muuttuminen syöpähoidon arkipäiväksi ottaa aikansa.

– Jotkut löydökset saadaan hoidoiksi asti ihan muutamissa vuosissa, mutta tämänlaisissa läpimurroissa yli viiden vuoden odotusaika on realismia, Mustjoki sanoo.

Laboratoriosta ihmiseen on pitkä matka

Brittitutkijat ovat tehneet löytämillään T-soluilla erittäin lupaavia kokeita laboratorio-olosuhteissa. Tutkijat ovat tehokkaasti tuhonneet muun muassa keuhko- ja rintasyöpäsoluja.

– Kun siirrytään hiirillä tehtäviin testeihin, niin päästään jo vähän lähemmäs ihmisen elimistöä. Toisaalta monissa testeissä syöpiä on pystytty tappamaan hiirissäkin, mutta samat konstit eivät ole kuitenkaan toimineet ihmisissä, Mustjoki muistuttaa. 

Juttua muokattu 27.1. kello 12.05. Korjattu videon kuvatekstiin tieto haastateltavan oikeasta nimestä.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja