Tutkijat havaitsivat pandemia-ajan vauvoilla viivettä kommunikointitaidoissa

Irlantilaistutkijat havaitsivat, että koronaviruspandemian aikana syntyneillä vauvoilla voi olla viivästyksiä kommunikointitaitojen kehittymisessä. Lokakuussa Archives of Diseases in Childhood -lehdessä julkaistun tutkimuksen tuloksista kertoo NBC News.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan koronaviruspandemiaan liittyneiden koronasulkujen aikaan ensimmäiset kuukautensa eläneillä pienokaisilla saattaa mennä tiettyjen kehityksellisten virstanpylväiden saavuttamiseen kauemmin kuin ennen pandemiaa syntyneillä vauvoilla.

Asiantuntijat kuitenkin uskovat, että havaitut viiveet ovat vain väliaikaisia pieniä eroja eivätkä myöhemmin vaikuta mitenkään, joten tästä ei tarvitse huolestua.

Lue myös: Mitä lapsi tekee, jos ruutuaikaa vähentää? Tanskalaistutkimus havaitsi suotuisan vaikutuksen

Näin tutkimus tehtiin

Tulokset perustuivat kyselyyn, joka annettiin Irlannissa 309 vauvan vanhemmille koronaviruspandemian aikana. 

Jokaisen vauvan ensimmäisen syntymäpäivän korvilla heidän vanhemmiltaan kysyttiin, pystyikö lapsi suoriutumaan kymmenestä erilaisesta tehtävästä. Niihin kuului esimerkiksi seisomaan nouseminen ja palikoiden pinoaminen. 

Sitten tutkijat vertasivat saamiaan tuloksia aiemmin tehtyyn pitkittäistutkimukseen, jossa arvioitiin samoja kymmentä taitoa vuosien 2008–2011 välillä syntyneillä lapsilla. Molempien ryhmien vanhempia pyydettiin täyttämään kysymyslomakkeet niin lähellä lapsensa syntymäpäivää kuin mahdollista.

Irlannissa turvauduttiin rajuihin koronatoimenpiteisiin

Maaliskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana Irlanti oli suurimmaksi osaksi tiukasti kiinni koronasulkujen takia. Ihmisiä vaadittiin pysymään kotona. Kotoa sai poistua vain välttämättömissä asioissa. 

Sallittua ei ollut syödä ravintoloissa ja kotoa käsin piti tehdä töitä, jos siihen oli mahdollisuus. Jos sääntöjä ei noudattanut, saattoi saada sakot, kertoo NBC News.

Pandemia-ajan eristäytyminen vaikuttaa lapsiin

Tutkijoiden mukaan ennen koronapandemiaa syntyneiden vauvojen vanhemmat olivat huomanneet pienokaistensa alkavan usein osoitella esineitä yhdeksän kuukauden ikäisinä. Vuoden ikäisinä monet vauvat sanoivat ensimmäisiä sanojaan. 

Irlantilaisvauvoja tarkastelleessa tutkimuksessa havaittiin, että maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana vuonna 2020 syntyneiden vauvojen oli vaikeampi kommunikoida yhden vuoden iässä verrattuina vauvoihin, jotka olivat syntyneet vuosina 2008–2011.

Noin 89 prosenttia tutkimuksessa tarkastelluista vauvoista, jotka syntyivät vuosien 2008 ja 2011 välillä, pystyivät sanomaan kokonaisia sanoja kuten ”bowl” tai ”cup” 12 kuukauden iässä. Samaan pystyi noin 77 prosenttia niistä pikkuvauvoista, jotka syntyivät koronapandemian ensikuukausina.

Niiden vauvojen osuus, jotka pystyivät osoittamaan joitain esineitä, putosi 93 prosentista 84 prosenttiin. Niiden vauvojen osuus, jotka osasivat vilkuttaa hyvästiksi, putosi 94 prosentista 88 prosenttiin.

Lastenneurologi ei yllättynyt seurauksista

Irlantilaislapsia koskeneen tutkimuksen tekoon osallistunut lääkäri Susan Byrne on lasten neurologi Royal College of Surgeons -korkeakoulussa. Hän kertoo NBC Newsille, että neljäsosa hänen tutkimuksensa lapsista ei ensimmäiseen syntymäpäiväänsä mennessä ollut koskaan tavannut toista omanikäistään lasta.

Kun lapset olivat puolivuotiaita, olivat heidän perheensä nähneet keskimäärin vain neljää ihmistä kodin ulkopuolelta ja jokaista pikkulasta oli suukottanut vain kolme aikuista. Tähän kolmeen laskettiin heidän vanhempansa.

Näin ollen ei Byrnen mukaan olekaan yllättävää, että lasten kommunikointitaidot olivat viivästyneet ikäkehityksestä.

– Jos kukaan ei tule käymään luonasi ja sitten lähde, et opi sanomaan heippa, hän selittää.

Neurologi näkee selkeitä syitä viiveelle

Byrne sanoo, että jotkut vauvoista eivät luultavasti kuulleet tai nähneet monen henkilön puhuvan. Hänen mukaansa vaikeus osoittaa asioita voisi johtua siitä, että vauvoille ei välttämättä oltu esitelty niin montaa uutta ärsykettä, kun oltiin kodin seinien sisäpuolella.

– Lapset osoittavat jotakin joko siksi, että jotain on kaatunut ja he haluavat löytää sen tai jos he ovat kiinnostuneita uudesta asiasta ja haluavat nähdä sen, Byrne sanoo.

– Totta kai, jos olet ollut omassa kodissasi koko ajan, kaikki siellä on sinulle tuttua. Mikään ei ole uutta, hän sanoo.

Lue myös: Tutkimus: Näin odottavan äidin ruokavalio voi näkyä lapsen kehityksessä vielä päiväkoti-iässä

Vastaavaa havaittu muissakin tutkimuksissa

Aiemmissakin tutkimuksissa on NBC Newsin mukaan havaittu, että pandemia näyttäisi jarruttavan vauvojen kehitystä. Eräässä kiinalaistutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että pandemian varhaiset kuukaudet saattoivat viivästyttää lasten hienomotoristen taitojen kehitystä. Tässä havaittiin kommunikointitaitojen viivästymistä myös esikoisilla, joilla oli 1-vuotissyntymäpäivä vuonna 2020.

Tammikuussa amerikkalaisen Kolumbian yliopiston tutkijat havaitsivat, että New York Cityssa maaliskuun ja joulukuun 2020 välisenä aikana syntyneillä vauvoilla oli vähemmän kehittyneet motoriset ja sosiaaliset taidot puolen vuoden iässä kuin vauvoilla, jotka syntyivät marraskuun 2017 ja tammikuun 2020 välisenä aikana.

Tutkijat arvelivat, että tähän myötävaikuttanut tekijä saattoi olla äidin emotionaalinen tila raskausaikana. Muissa tutkimuksissa oli saatu viitteitä siitä, että yksinäisyys tai stressi raskausaikana voisi muunnella lapsen aivojen tai käyttäytymisen kehitystä näiden syntymän jälkeen.

Joillakin vanhemmilla on tutkimuksen mukaan myös voinut olla vaikeampaa luoda kiintymyssidettä vastasyntyneeseen lapseensa, jos he ovat tunteneet olonsa sosiaalisesti eristäytyneiksi tai olleet masentuneita.

"Kaksiteräinen miekka"

Kolumbian yliopiston tekemän tutkimuksen tekoon osallistunut Lauren Shuffrey antoi kommentit NBC Newsille. Shuffrey on apulaistutkija Columbia University Medical Center -yliopistossa.

– Se voi olla kaksiteräinen miekka, jossa epäsuotuisa synnytyksen jälkeinen ympäristö – eli se ettei pysty osallistumaan sosiaaliseen maailmaan – pahentaa näitä vaikutuksia, sanoo Shuffrey.

Lue myös: Kärsitkö pahasta raskauspahoinvoinnista? Näin odottavan äidin runsas oksentelu voi vaikuttaa lapsen terveyteen

Kommunikoinnin laatu määrä tärkeämpää, uskoo tutkija

Shuffrey sanoi, että vauvan sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden määrällä on luultavasti vähemmän vaikutusta kommunikointitaitoihin tämän ensimmäisen vuoden aikana kuin sillä, millaisia nämä vuorovaikutustilanteet laadultaan ovat.

– Tärkeintä on, että lapsella on joku, joka on hänen kanssaan sosiaalisesti tekemisissä. Oli kyseessä sitten yksi tai kaksi ihmistä, hän sanoo.

Lue myös: Mikä on paras tapa nukuttaa itkevä vauva? Tätä taktiikkaa tutkijat suosittelevat

Tuskin pysyvää vaikutusta

Byrne tai Shuffrey eivät kumpikaan usko näiden viivästysten olevan pysyviä.

– En usko, että nämä pienet erot hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa tarkoittavat, että näille lapsille tulee kehitysviiveitä, Shuffrey sanoo.

– Nämä ovat todella pieniä eroja ja tiedämme, että vauvojen ja pikkulasten aivot ovat erittäin muokkaantuvia. 

Shuffrey kertoo, että hänen oma tyttärensä syntyi pandemian aikana ja on siirtynyt sosiaalisesta eristyksestä päiväkotiin ja käy leikkitreffeillä muiden lasten kanssa. Shuffreyn mukaan nuo kokemukset tulevat muotoilemaan hänen tyttärensä sosiaalista kehitystä, vaikka siinä olisikin jotain kiinni kurottavaa.

Lue myös: Yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, poissaoloja – korona-ajan vaikutukset lapsiin ja nuoriin alkavat valjeta: ”En ole koskaan kohdannut niin paljoa ahdistuneita nuoria”

Ryömiminen sujui paremmin

Irlantilaistutkijoiden mukaan 97 prosenttia pandemiavauvoista pystyi ryömimään 1-vuotiaina. Tähän pystyi aiemmin syntyneistä lapsista heidän mukaansa 91 prosenttia.

Byrnen mukaan tämä johtuu luultavasti siitä, että lapset viettivät enemmän aikaa kotona koronasulun aikaan ja vähemmän rattaissa tai turvaistuimessa autossa.

Lue myös: Kun Jasmiina sai tietää odottavansa kolmosia, ensimmäinen reaktio oli järkytys: "En pysty, en halua"

Myöhemmin lisää tutkimuksia

Byrnen tutkijatiimi aikoo jatkaa vauvojen tarkkailua selvittääkseen, miten näiden kommunikointitaidot muuttuvat kahden vuoden ikään tultaessa tai jopa kenties vähän vanhempina.

– Sanoisin, että heistä 2-vuotiaina saatu data tulee olemaan todella informatiivista, sanoo Byrne.

– 2-vuotiailta pystytään paremmin tarkastelemaan kaikkia kehityksellisiä virstanpylväitä. Silloin saadaan parempi arvio siitä, mihin lapset kykenevät, koska he pystyvät siinä iässä tekemään enemmän asioita.

KATSO MYÖS: Näin koulukisaaminen vaikuttaa lapsen kehitykseen

Lue myös: 3-vuotias nielaisi nappipariston – amerikkalaisäiti vinkkaa yllättävästä ensiavusta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: NBC News