Tutkija: Suomen harkittava Nato-jäsenyyttä

Tutkija Tuomas Forsberg katsoo, että Suomen olisi syytä harkita jäsenyyttä Natossa. Hänen mielestään Suomen tuskin kannattaa pysyä ulkopuolella Natosta, jonka tehtävistä tulee yhä laaja-alaisempia ja jonka jäsenistö kasvaa. Forsberg esittää perustelunsa Nato-kirjassaan, joka julkistettiin tänään.

-Suomen on mietittävä sitä, onko Suomella sellaisia myönteisiä poliittisia tavoitteita, joita se voisi edistää Naton kautta. Nato-jäsenyys ei ole este aktiiviselle ja vastuulliselle toiminnalle koko kansainvälisessä yhteisössä, Forsberg kirjoittaa.

Suomen kannalta paras mahdollinen turvallisuusjärjestelmä olisi tehokas yleiseurooppalaisen kollektiivisen turvallisuuden järjestö, johon olisivat kiinnittyneinä sekä Yhdysvallat että Venäjä.

-Voidaan kysyä, eikö sellainen olisi nykytilanteessa saavutettavissa parhaiten kehittämällä Natoa kollektiivisen turvallisuuden suuntaan vai vahvistamalla ja tehostamalla Etyjiä, Forsberg pohtii.

Forsberg yhtyy aiempiin arvioihin, joiden mukaan Suomen paineita liittyä Natoon lisäisivät Venäjän muuttuminen eristyneeksi ja aggressiiviseksi suurvallaksi, Naton muuttuminen kriisinhallintajärjestöksi, jonka laajentumisen Venäjä hyväksyy, sekä kolmanneksi Ruotsin päätös hakea jäsenyyttä. Näiden näkökohtien lisäksi on Forsbergin mielestä syytä ottaa huomioon se, miltä Suomen asema näyttää ulkoapäin.

-Syytökset vapaamatkustamisesta ja epäilykset liittoutumattomuuden motiiveista saattavat vaikuttaa epäedullisesti Suomen asemaan ja toimintamahdollisuuksiin unionin sisällä, huomauttaa Forsberg.

Forsberg käy kirjassaan läpi Naton historiaa, Suomen suhdetta järjestöön ja jäsenyydestä käytyä keskustelua. Puolin ja toisin jäsenyyden vastustajat ja kannattajat pitävät vastapuoltaan tunteilijoina, Forsberg toteaa.

-Omaa kantaa pidetään järkevänä, tietoon tai kokemukseen perustuvana. Nato-jäsenyyden tavoittelu on 'intoilua', kun turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä olisi syytä 'säilyttää maltti'. Nato-jäsenyyttä kannattavissa puheenvuoroissa liittoutumattomuus taas samaistetaan vanhaan, ajastaan jälkeen jääneeseen ajatteluun, Forsberg kirjoittaa.

Forsbergin mielestä Suomella ei nykyoloissa ole painavia syitä liittyä Naton jäseneksi, mutta toisaalta ei myöskään painavia syitä olla liittymättä. Kysymys onkin, kummalla puolella on todistuksen taakka.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat