Turkulainen Hanna halusi töihin keräämään sähköpotkulautoja, mutta hämmentyi erikoisten työehtojen edessä – taksa oli vain euron per lauta

– Messengerin välityksellä firman edustaja kuitenkin kertoi, ettei heillä tällä hetkellä ole tarvetta huntereille Suomessa.

Hanna selvitti asiaa eteenpäin ja sai tietää, että VOI on pestannut yrityksiä lautakerääjien alihankkijoiksi. Sellaisia löytyi Turusta ainakin kaksi: ensimmäinen oli yhteiskäyttövälineiden huoltoyhtiö ja toinen niin ikään alustatalousperiaatteella toimiva muuttofirma.

– Jälkimmäisestä vastattiin, että tarvetta kerääjille on. Käskivät jopa vinkkaamaan työstä myös kaverille.

Työn taksaksi paljastui euro per kerätty lauta

Hanna sopi tapaamisen alihankkijan edustajan kanssa. Paikalle tuli pakettiauto, jonka kyljessä luki ”ihan toisen firman” nimi. Auton kuski kertoi olevansa Hannan esimies.

– Vaikutti siltä, että myös tämä muuttofirma toimii alihankintaperiaatteella.

Hanna keräsi ensimmäisen työvuoronsa aikana 27 lautaa. Työstä maksettiin euro jokaisesta kerätystä laudasta, eli Hannan bruttopalkkioksi tuli 27 euroa. Homma hoidettiin ilman työsuhdetta.

VOI:n asiakaspalvelu oli Messengerin kautta väittänyt, että sen listoilla oleville kerääjille maksetaan jokaisesta laudasta viisi euroa. Tällöin palkka olisi ollut 135 euroa.

– Näin laskien alihankkijafirma otti siis välistä 80 prosentin provision. Sanoin esimiehelle, että eikö se ole aika paljon. Hän vastasi, että prosentuaalisesti se on pienempi osuus kuin vaikkapa kiinteistövälittäjällä.

Hanna otti kuvan keräämistään laudoista.

VOI:n edustaja vastaa: ”Tässä on sattunut väärinkäsitys”

VOI:n Suomen operaatiojohtaja Max Thelen näkee kuvankaappauksen Hannan välittämästä keskustelusta, ja selventää tilannetta.

– Tässä on sattunut väärinkäsitys.

Hän kertoo, ettei VOI palkkaa Suomessa omia huntereita. Kymmenessä maassa toimivan firman henkilöstölinjaukset ovat hänen mukaansa maakohtaisia.

– Hoidamme tätä Suomessa ainoastaan yhteistyökumppaneidemme kautta heidän kanssa solmittujen sopimusten mukaan. Nettituki ei ole nyt ollut ihan perillä asioista.

Thelenin mukaan VOI:lla on tällä hetkellä neljä yhteistyöfirmaa. Niihin kuuluvat Hannan mainitsemat tahot. Hän ei kommentoi niiden maksamia keräys- ja latauspalkkioita.

– Mehän emme tietenkään voi sanella, minkälaista palkkaa yhteistyökumppanimme maksavat työntekijöilleen.

Hän kuitenkin vakuuttaa, että VOI:n yhteydet kumppaneihinsa ovat kunnossa.

Hallitusohjelma vaatii tilanteeseen muutosta

Silti alustataloustyössä työn tilaajan ja suorittajan välinen suhde on kiistanalainen. Tämä käy ilmi esimerkiksi tutkija Maija Mattilan Kalevi Sorsa -säätiölle tekemästä raportista.

– Keskeistä näissä työsuhteissa on, että ne tehdään johdon valvonnassa, tutkija kertoo.

Silti tällaiset työt teetetään yrittäjätyönä.

– Nämä työn suorittajat eivät kuitenkaan neuvottele, paljonko palkkaa saavat tekemästään työstä, toisin kuin oikeat freelancerit tai yrittäjät.

"Hallitusohjelman kirjaus tärkeä"

Myös lakiteknisesti tilanne on hankala. Jos joku päättäisi viedä asian oikeuteen nyt, tulisi käsittelyn tulos vuosien päästä, Mattila arvelee.

– Sinä aikana aika monet työntekijät ehtivät työskennellä alustojen kautta.

Siksi asiaa edistetään hallitusohjelmaan kirjatulla tavoitteella. Siinä pyritään vähentämään työelämän epävarmuutta siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

– Tarkoituksena ei ole vastustaa näitä alustatalousfirmoja sinällään, vaan sopia yhteisistä pelisäännöistä, hän korostaa.

Myös VOI:n Max Thelen on sitä mieltä, että lauta-huntereiden työturvasta on pidettävä kiinni.

– Tuo hallitusohjelman kirjaus on tärkeä. Noudatamme aina voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Hyvä niin. Toteutuessaan lakimuutos laittaa kuitenkin alustatalousfirmat miettimään henkilöstölinjauksiaan uusiksi.

VOI-hunter Hannan nimi on muutettu hänen asemansa suojelemiseksi.