Tuontiautoissa epäillään laajaa veropuhallusta: "Liikenteessä on varmasti paljon autoja, joissa autovero maksamatta"

Huijareiden epäillään käyttäneen hyväkseen autoverolain porsaanreikää ja jättäneen maksamatta jopa satojentuhansien eurojen verot käytettynä maahantuoduista autoista. STT:n tietojen mukaan autoja on kaupattu eteenpäin lopulta tavallisille kuluttajille, joilla ei ole keinoa selvittää, onko autosta verovelkaa.

Porsaanreikä syntyi, kun autoverolaki uudistui vuonna 2021. Ennen uudistusta käytettyjä autoja ulkomailta tuovan yrityksen piti antaa Verohallinnolle vakuus, jonka suuruus perustui muun muassa arvioon yrityksen riskeistä. Verohallinnon mukaan summat vaihtelivat joistain tuhansista euroista jopa miljooniin euroihin.

Lakimuutos poisti vakuuspakon, joskin jätti verottajalle mahdollisuuden vaatia vakuutta "jos se katsotaan tarpeelliseksi". Lakiuudistuksen myötä autoveroilmoittajiksi rekisteröityjen yritysten määrä kasvoi huimasti: ennen vuotta 2021 verottajan rekisterissä oli noin 150 yritystä, nykyään noin 700.

Autoon saa pysyvät kilvet ennen veron maksamista

Lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena olikin mahdollistaa aiempaa pienempien toimijoiden pääsy markkinoille. Osa lakiuudistuksen jälkeen mukaan tulleista yrityksistä onkin tuoreita tai aivan kuin pöytälaatikosta kaivettuja. Jotkut niistä on sittemmin haettu konkurssiin.

Verokarhun kannalta vaaran paikka liittyy autojen rekisteröintiin Suomessa: kun yritys on rekisteröitynyt autoveroilmoittajaksi, se voi rekisteröidä maahantuomansa käytetyt autot ja saada niihin pysyvät kilvet ennen kuin se on ilmoittanut autot verottajalle tai maksanut autoveroa. Osa maahantuojista ei ole tehnyt ilmoitusta tai on tehnyt ilmoituksen, mutta jättänyt lopulta verot maksamatta.

Lue myös: Tällainen on Valtteri Bottaksen itse ostama äreä siviiliauto – "Maailmassa, jossa usein mennään sopimusvelvoitteiden ehdoilla..."

STT:n tietojen mukaan autoja on myyty Suomessa autoveron sisältävään hintaan ja veron osuus on jäänyt huijareille rikoshyödyksi. Monet maahantuoduista autoista ovat olleet huomattavan kalliita ja isopäästöisiä, eli niissä on ollut suuri autovero.

Lakiuudistus ja siihen liittynyt tietojärjestelmäuudistus aiheuttivat ruuhkaa autoveroilmoituksiin, minkä takia verottajan käsittelyajat venyivät pahimmillaan jopa vuoden mittaiseksi. Näin ollen veropäätös saattoi valmistua vasta, kun auto oli jo myyty kuluttajalle täyteen hintaan ja alkuperäinen maahantuojayritys esimerkiksi haettu konkurssiin.

Verottaja: Autoverosta vastaa lähtökohtaisesti autoveroilmoittaja

Verohallinnossa ilmiöstä ollaan tietoisia, ja rikosilmoituksiakin on tehty. Tapauksia on tutkinnassa ainakin Sisä-Suomen poliisin talousrikosyksikössä.

Rikosylikomisario Juha Siljamäki ei kommentoi niiden tarkkaa määrää.

– Sanotaan näin, että liikenteessä on varmasti paljon maahantuotuja käytettyjä autoja, joissa on autovero maksamatta, Siljamäki sanoi.

Verohallinnon verotusyksikön menettelypäällikön Tapio Rouhiaisen mukaan kuluttajalla ei kuitenkaan pitäisi olla syytä huoleen, vaikka olisi tietämättään tullut ostaneeksi veropuijatun auton.

– Lähtökohta on, että (autoverosta) vastuussa on rekisteröity autoveroilmoittaja, tai jos se on mennyt konkurssiin, velat selvitetään konkurssimenettelyssä, Rouhiainen kertoo.

Lue myös: Kansan liikkumattomuus sysää yhteiskuntaa polvilleen – muutos valtionrahoituksessa kirittää liikuntaa ja urheilua eduskuntavaalien puheenaiheeksi

Kuluttaja ei edes pysty selvittämään, onko hänen ostamastaan autosta maksettu autovero maahantuonnin jälkeen.

– Käytettynä maahantuodun auton kauppa tehdään niin, että kun tällainen auto myydään Suomessa suomalaisissa kilvissä, siitä otetaan hinta, joka sisältää autoveron. Siihen loppuu vastuut auton ostajalta. Summaisin, että autonostajalla, joka ostaa Suomen rekisterikilvissä olevan auton, ei yleisesti ottaen ole mitään haastetta tai huolenpäivää, että joutuisi autoveroja maksamaan.

Laissa on myös pykälä, joka mahdollistaa auton laittamisen käyttökieltoon maksamattoman autoveron takia. Rouhiaisen mukaan sen käyttäminen on kuitenkin hyvin harvinaista.

– Sitä on käytetty lähinnä tilanteissa, joissa ostajan ja myyjän välillä on voitu osoittaa yhteinen veronvälttelytarkoitus tai pyrkimys kiertää säännöksiä tarkoituksella -- Missään vaiheessa ei ole keskusteltu siitä, että sitä alettaisiin käyttää yleisemmin.

Osalla yritysten taustahenkilöistä talousrikostuomioita

Rikollisella toiminnalla vältettyjen autoverojen määrä ei ole tiedossa. STT:n tietojen mukaan tahallisesta verovilpistä on viitteitä esimerkiksi eräässä yrityksessä, jolla on ulosotossa yli puolen miljoonan euron autoverovelat.

Rouhiainen kertoo, että kaikilla autoveroasiakkailla on autoverovelkaa tällä hetkellä yhteensä noin 14 miljoonaa euroa, mistä vaikeasti perittävien verovelkojen määrä liikkuu muutaman miljoonan euron tasolla.

– Merkittäviä riskiasiakkaita, joilla on tahallista veronvälttelyä tai muuta, on lainmuutoksen jälkeen tunnistettu 10–20. Tapaukset ovat eri vaiheissa selvittelyssä ja toimenpiteissä. Kaikki keinot ovat käytössä.

Lue myös: Uuteen OmaVero-huijaukseen päätyy hakukoneen kautta

STT:n näkemien asiakirjojen mukaan osassa yrityksistä, jotka ovat vuoden 2021 jälkeen rekisteröityneet autoveroilmoittajiksi, on taustalla myös talousrikostuomioita saaneita henkilöitä. Rouhiainen myöntää, että varsinkin hiljattain perustettujen yritysten arviointi voi olla verottajalle hankalaa.

– Jos kyseessä on toiminnassa oleva yritys, katsomme aiempaa toimintaa, että löytyykö sieltä laiminlyöntejä. Uudet, aloittavat yritykset ovat haastavimpia tapauksia. On helpompaa ja saamme täydellisempää tietoa, jos toiminta on jatkunut jo pidempään. Jos yritys on vasta hiljattain perustettu, asiakkaan ilmoitus- ja maksukäyttäytymisestä alkaa kertyä tietoa vasta myöhemmin.

Pitäisikö rahapanttiin palata?

Ulkomailta tuotuja autoja on Suomessa kaupattu muutaman kuukauden sisällä eri yritysten välillä, välistä edestakaisinkin. Näin on ilmeisesti pyritty häivyttämään auton alkuperää ja sotkemaan verojälkiä.

Autoalan toimijat havaitsivat outouksia käytettynä maahantuotujen autojen kaupassa pian lakimuutoksen jälkeen. He lähestyivät alkuvuodesta Verohallintoa ja valtiovarainministeriötä kirjeellä, jossa ne ilmaisivat huolensa ilmiöstä.

– Kun autoveroilmoittajien rekisteröintisäännöksiä muutettiin, uusia toimijoita tuli iso joukko. On huomattu, että kaikki toimijat eivät ole toimineet asianmukaisesti, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen sanoo.

Hänen mukaansa yritysten pakkovakuuksien poistamisen taustalla oli, että vakuudet olivat monissa tapauksissa melko pieniä ja niiden hyödyntäminen veronmaksusaatavien turvaamisessa jäi vähäiseksi.

– Eli niistä ei ole ollut ehkä ihan niin suurta hyötyä, kuin voisi ajatella. Vakuuksista kuitenkin aiheutuu kustannuksia yrityksille ja työtä Verohallinnolle. Sitten taas jos toimintaa verrataan joihinkin muihin verolajeihin, eihän Suomessa veroista yleensä anneta vakuuksia, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, Teräväinen sanoo.

Teräväisen mukaan Verohallinnolta saatu viesti on, että tilanteeseen on pystytty puuttumaan kohtuullisen hyvin.

– Se ei tietenkään tarkoita, etteikö asiaa olisi aiheellista seurata jatkossakin ja arvioida säännösten toimivuutta sitä kautta. Keskustelemme Verohallinnon kanssa ja vastaanotamme myös alan viestejä ja arvioimme siltä pohjalta, mitä tarpeita on.