Suomessa viedään rikoksella ja etsintäkuulutetaan vuosittain noin 4 300 autoa, joista noin 1 500 jää kadoksiin. Osa autoista viedään esimerkiksi Irakiin ja Iraniin, josta niitä on vaikea hankkia enää takaisin.
– Tämä on ajoneuvorikollisuudessa yksi ilmiö ihan Euroopan tasolla, että autot katoavat Lähi-Itään, kertoo rikosylikonstaapeli Jari Tiainen keskusrikospoliisista (KRP).
Rikolliset pyrkivät viemään autoja maihin, joissa niiden rekisteröinti ei ole yhtä tarkkaa kuin länsimaissa. Kyseisten maiden kanssa myös viranomaisyhteistyö omaisuuden palauttamiseksi on usein haasteellista.
Käynnistyksen- ja ajonestotekniikan kehittymisen ansiosta vain osa autoista päätyy perinteisellä tavalla varastetuksi. Varkauksien kohteeksi joutuvat lähinnä vanhemmat ajoneuvot.
Toisinaan rikollisen haltuun päätyy esimerkiksi kauppakäynnin ajaksi omistajan käyntiin jättämä auto. Tai sitten auto joutuu rikollisille, kun sen avaimet saadaan asuntomurron tai autokauppamurron yhteydessä.
Tyypillisesti auto viedään nykyisin petoksen tai kavalluksen avulla.
Viime vuosien aikana Suomessa ovat yleistyneet rahoitusautoihin liittyvät petokset. Velka jää tällöin maksamatta tai se jätetään jonkun toisen maksettavaksi.
– Auto on helppo saada autoliikkeestä rahoituksella haltuun, Tiainen sanoo.
Lue myös: Suomessa varastettiin viime vuonna lähes 17 000 polkupyörää – vakuutusyhtiöille yli 10 miljoonan lasku
2,5 miljardia Euroopan tasolla
Poliisin mukaan on vaikea arvioida, miten suuri osa Suomesta varastetuista autoista päätyy ulkomaille. Selvää kuitenkin on, että Suomesta autoja katoaa rajojen ulkopuolelle.
– Euroopan tasolla ilmoitetaan rikoksella viedyiksi vuosittain 380 000 autoa, joista 230 000 jää kateisiin, Tiainen kertoo.
Viranomaisarvion mukaan vuosittain rikoksella vietyjen autojen yhteisarvo liikkuu noin 2,5 miljardissa eurossa.
– Euroopassa keskimääräiseksi rikosvahingoksi on arvioitu 15 000 euroa, sillä rikoksella viedään kaiken hintaisia autoja, Tiainen selvittää.
– Suomessa keskimääräisen vahingon arvo on aiemmin ollut noin 10 000–15 000 euroa, mikä voi tosin olla nykyisin jo alakanttiin arvioitu.
Näillä perustein laskettuna Suomessa viedään rikoksella autoja vuosittain ainakin 43–65 miljoonan euron arvosta ja kateisiin niitä jää 15–23 miljoonan euron arvosta.
Lue myös: Tunnetko autosi historian? Näin monessa Suomeen tuodussa autossa on merkintä vauriokorjauksesta
Kaikenarvoiset autot kelpaavat
Yksityisenä rikostutkijana Bexor Oy:ssä työskentelevä ex-poliisi Ari Huhtisen tyypillinen toimeksianto on etsiä ja palauttaa Suomesta ulkomaille rikoksella viety auto.
– Rikoksella viedään kaikenlaisia autoja, mutta eniten katoaa keskihintaisia autoja. Niille löytyy ostajia enemmän kuin kalliille arvoautoille, Huhtinen kertoo.
– Osa varsinkin kalliimmista autoista viedään suoraan purettavaksi. Nämä ovat usein tilaustöitä. Joku on ajanut kolarin kalliilla autolla ja tilaa siihen varaosat, jotka kansainvälinen rikollisliiga sitten toimittaa varastamalla auton jostakin maasta.
Rikoksella viety auto voidaan myös rekisteröidä toiseen maahan niin, että se näyttää täysin lailliselta autolta.
Poliisin mukaan tyypillisen rikoksella viedyn rahoitusauton hintalappu alkaa 40 000 eurosta. Tällöin tappiota kärsivä osapuoli on useimmiten rahoitusyhtiö tai vakuutusyhtiö.
– Ajoneuvon omistajan vastuulla on havaita epäilty rikos mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä nopeammin omistaja reagoi, sitä nopeammin viranomainen voi toimia ajoneuvon takaisin saamiseksi, sanoo Tiainen.
Asian ytimessä.doc: Autovarkaiden metsästäjä
Uusimmassa Asian ytimessä -dokumentissa tutustutaan yksityisen rikostutkijan työhön.
Ex-poliisi Ari Huhtinen on yli parikymmentä vuotta jäljittänyt ja palauttanut Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen varastettuja autoja.
Tavallisia toimeksiantoja ovat myös yritysten sisäiset väärinkäytökset, kuten työnantajaa huijaavat työntekijät. Yllättävimpänä Huhtinen pitää sitä, että yksityinen rikostutkija voi saada tehtäväkseen selvittää myös henkirikoksia.18:15
Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Nopeaa toimintaa
Poliisi tekee jatkuvasti yhteistyötä yksityisen puolen toimijoiden, kuten pankkien, rahoitus- ja vakuutusalan sekä internetin palveluntarjoajien kanssa. Yksi poliisin yhteistyötahoista ovat yksityiset rikostutkijat.
– Tämä yhteistyö on tärkeää ja siinä on selvät pelisäännöt, joita säätelevät muiden muassa Suomen laki ja EU-direktiivit, Tiainen kertoo.
Yksityinen rikostutkija Ari Huhtinen kertoo auttavansa poliisia mielellään, mutta tarvitsevansa myös itse poliisin apua jatkuvasti työssään.
– Tuore tapaus itseltäni on viime viikolta. Kaverille oli myönnetty autorahoitus ja epäiltiin, että auto on lähdössä ulkomaille, eikä tule takaisin, Huhtinen kertoo.
– Autolle piti saada nopeasti etsintäkuulutus poliisilta, että saatiin pysäytettyä auto Eurooppaan, eikä se ehtinyt kauemmas.
Rikolliset toimivat nopeasti. Jos Suomesta rikoksella viety auto on tarkoitus kuljettaa ulkomaille, se joko ajetaan rajan yli tai kuljetetaan laivan kontissa tai rekassa.
Lue lisää: Ari Huhtinen metsästää ulkomaille varastettua omaisuutta – paljastaa nyt erikoisimman tapauksen
Poliisi ei hae autoja
KRP:ssä työskentelevä Jari Tiainen kertoo, että työnjako ulkomaille rikoksella viedyn omaisuuden suhteen on selvä.
– Poliisi hoitaa kaiken byrokratian vieraan valtion viranomaisten kanssa. Prosesseja on hyvin erilaisia riippuen maasta ja paperityöt voivat viedä aikaa, Tiainen kertoo.
Lue myös: Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon,jos tuo käytetyn auton ulkomailta?
Yleensä vieraan valtion viranomaiset tarvitsevat rikosilmoituksen auton katoamisesta, osoituksen omistajuudesta ja tiedon siitä, tahtooko omistaja hakea ajoneuvonsa.
– Jos omistaja haluaa hakea ajoneuvonsa takaisin, poliisi välittää tiedon myös siitä, kenelle ajoneuvo voidaan luovuttaa, Tiainen kertoo.
– Poliisi ei kuitenkaan vastaa varsinaisesta käytännön palautuksesta. Poliisi välittää vain tarvittavat asiakirjat.
Yksityinen rikostutkinta voi auttaa monessa kohtaa, kuten auton paikantamisessa ja palauttamisessa.
– Meidän tehtäväksi jää usein hoitaa ajoneuvolle kuljetus sinne, minne omistaja tahtoo sen saada. Itse en useinkaan edes näe koko ajoneuvoa, Huhtinen kuvailee.
Rikostaustaisia autoja myös Suomeen
Rikoksella vietyjen ajoneuvojen ralli pyörii myös Suomen suuntaan.
Viime vuosina Suomeen on tuotu ulkomailta vuosittain noin 40–50 tuhatta autoa, mutta poliisin havaintojen mukaan määrä on kasvanut tänä keväänä. Tähän määrään mahtuu myös ajoneuvoja, jotka on viety rikoksella muista maista.
– Toisinaan tämä paljastuu suomalaiselle omistajalle vasta auton ostamisen jälkeen, Tiainen kertoo.
– Syynä on se, että kun Euroopasta varastettu ajoneuvo on myyty välikäsien kautta Suomeen, autossa ei välttämättä ole vielä tässä kohtaa ollut etsintäkuulutusta, mutta lähtömaa tekee sen muutaman kuukauden kuluttua.
Näin saattaa olla esimerkiksi niiden rahoitusautojen kanssa, kun rahoitusyhtiö ei saa ajoneuvosta enää maksueriä ja auto on kadonnut maasta. Suomalaiselle omistajalle tuontiauton rikollinen alkuperä saattaa tulla ikävänä yllätyksenä.
– Ostaja on saattanut ostaa auton ihan merkkiliikkeestä, jossa sielläkään auton alkuperästä ei ole tiedetty, Huhtinen sanoo.
Alkurikos määrää auton kohtalon
Kun toinen Euroopan maa tekee autosta etsintäkuulutuksen ja auto löytyy Suomesta, poliisi ryhtyy selvittämään asiaa yhteistyössä esimerkiksi Europolin ja Interpolin kanssa.
Yllätyksenä suomalaiselle tuontiauton ostajalle saattaa tulla myös se, että rikoslaji, jolla auto on viety sen lähtömaasta, määrää pitkälti auton kohtalon.
– Poliisi pyrkii selvittämään alkurikoksen. Jos auto viety alkuperäisestä maasta anastusrikoksella, Suomen lain mukaan auto palautetaan lähtömaahan, oli sen omistaja täällä ostanut auton miten vilpittömällä mielellä tahansa, Tiainen kertoo.
Jos auto on viety lähtömaasta varkauden, ryöstön tai kiristyksen avulla, suomalainen tuontiauton ostaja menettää ajoneuvonsa siis aina. Jos alkurikos on kuitenkin esimerkiksi petos tai kavallus ja suomalaisomistaja ei ole tiennyt siitä, hän saattaa saada pitää auton.
– Tällöin poliisi tai tuomioistuin voi päättää, että auto on laillisesti Suomessa ja jää tänne. Poliisi pyytää tällöin auton lähtömaata poistamaan etsintäkuulutuksen, mutta kyseisen maan ei ole pakko noudattaa pyyntöä, Tiainen sanoo.
Vaikka tuontiauton omistaja saakin siis ajella autollaan laillisesti Suomessa, esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa poliisi voi edelleen takavarikoida auton, jos lähtömaa pitääkin etsintäkuulutuksen voimassa.
Selusta kannattaa turvata
Huhtinen muistuttaa, että auto saattaa näyttää päällisin puolin lailliselta vuosikausia.
– Näin on esimerkiksi silloin, jos auton valmistenumerot on väärennetty. Rikolliset eivät tietenkään väärennä autoon olemattomia valmistenumeroja vaan autoon pannaan todennäköisesti jossakin toisessa maassa liikennekäytössä olevan vastaavan ajoneuvon valmistenumerot, Huhtinen kertoo.
– Tällöin auton rikollinen alkuperä saattaa paljastua esimerkiksi vasta jonkin isomman huollon yhteydessä, kun autoon valmistenumeroiden perusteella tilattu osa ei sovikaan kyseiseen yksilöön.
Asiantuntijat neuvovatkin suomalaisia kuluttajia varovaisuuteen, kun he hankkivat tuontiautoja joko ulkomailta tai vaikkapa ihan suomalaisesta merkkiliikkeestä. Liika hyväuskoisuus voi käydä kalliiksi, sillä pahimmassa tapauksessa sinisilmäinen ostaja menettää sekä auton että siihen käyttämänsä rahat.
– Kaikissa tapauksissa autoliike ei tiedä auton alkuperää, Huhtinen sanoo.
Ensimmäinen mikä kuluttajan kannattaa tarkistaa on se, että hän saa mahdollisten ongelmien ilmetessä rahansa takaisin.
– Kaupanpurun mahdollisuus kannattaa varmistaa, Tiainen sanoo.
Toinen vinkki on soittaa maahantuojalle ja varmistaa, että auton valmistenumero vastaa sitä varustelua, mikä autossa on.
Lue myös: Vorot tehtailivat autovarkauksia kahdella miljoonan edestä Espanjassa – sitten kävi karusti
Uutista päivitetty 16.6. kello 9.36: Otsikko päivitetty.