Tunnista syömishäiriön varhaiset hälytysmerkit – 8-vuotiaana sairastunut Henriikka kärsi salaa useita vuosia

1:01
Katso videolta, mitkä tekijät altistavat syömishäiriöille.

31-vuotias Henriikka ehti sairastaa syömishäiriötä vuosia ennen kuin oireista huolestuttiin. Uutisaamussa keskusteltiin, miksi syömishäiriöt ovat niin yleisiä ja millaisista oireista kannattaa huolestua.

Syömishäiriöiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syömishäiriöyksikössä erityisesti nuorten potilaiden määrä on lisääntynyt hurjasti. Oireilu on pistetty osin korona-ajan piikkiin, mutta se ei ole ainut syömishäiriöiden yleisyyttä selittävä tekijä.

– Varmaan yksi syy on se, että laihdutuskeskeinen kulttuuri on yleistynyt hirveästi viime vuosikymmeninä, Syömishäiriöliiton alueyhdistys Etelän-Syli ry:n toiminnanjohtaja Uura-Liina Lahti sanoi Uutisaamun haastattelussa.

– Toisaalta ulkonäköpaineet ja suorituskeskeinen kulttuuri voivat olla sellaisia syitä, mihin ruvetaan reagoimaan syömisellä, joka on kuitenkin jotenkin helposti hallittava asia omassa elämässä, jos muuten tuntuu kaoottiselta.

Sosiaalisessa mediassa on paljon ulkonäköä, menestystä ja hohdokkuutta korostavaa sisältöä, mikä voi lisätä paineita ja pahoinvointia. Toisaalta somesta voi löytää myös hyvinvointia tukevaa sisältöä. Somen lisäksi ihmisen minäkuvaa muokkaavat keskeisesti vanhemmat, koulu ja perinteinen media.

Sairastumisen taustalla voivat vaikuttaa myös perinnölliset ja psykologiset tekijät. 8-vuotiaasta asti syömishäiriöstä kärsinyt Henriikka Seuttu näkee, että hänen sairastumisensa taustalla vaikuttivat perusturvallisuuden puute ja lapsuuden pelkotilat.

– Kontrollointi auttoi rauhoittamaan.

Yllä olevalla videolla kerrotaan, mitkä tekijät altistavat syömishäiriölle.

Syömishäiriöiden oireet

Syömishäiriö ei monesti näy päälle päin, minkä lisäksi sairastunut usein piilottelee asiaa. Seuttu alkoi hallitsemaan tunteitaan ja rauhoittelemaan itseään syömättömyydellä aivan lapsena, vasta myöhemmin mukaan tuli lisääntynyttä liikuntaa ja muuta oireilua. Hän ehti sairastaa vuosia ennen kuin oireista huolestuttiin.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja MTV Uutiset Livessä

– Olin yläasteella, kun niistä ekan kerran napattiin kiinni.

Uura-Liina Lahden mukaan on yleistä, että syömishäiriöön sairastunut ehtii oireilla pitkään ennen kuin kukaan huomaa asiaa.

– Usein voi olla niin, että sen huomaa joku ihan muu kuin perheenjäsen. Ydinperheessä voi olla joskus niin, ettei sitä muutosta vain näe, kun nähdään päivittäin.

Syömishäiriöstä kertovia hälytysmerkkejä ovat Lahden mukaan muutokset mielialassa ja käytöksessä. Sairastunut saattaa esimerkiksi muuttua vetäytyväksi, alakuloiseksi tai saada raivonpuuskia. Tunnelma perheen yhteisissä ruokailutilanteissa voi muuttua tai yhdessä syöminen loppua kokonaan. Liikunta saattaa muodostua elämän keskiöksi, vaikka sitä ei olisi aiemmin harrastanut.

Apua syömishäiriöön

Kun huoli herää, kannattaa syömishäiriöön hakea pikimmiten apua. Ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus tunnistetaan ja potilas pääsee hoitoon.

Lahti kertoo, että yleensä hyvä paikka hoitopolun aloittamiseen on perusterveydenhuolto eli koulu-, opiskelu- ja työterveyshuolto tai oma terveysasema. Sieltä potilas voidaan ohjata erikoistuneempaan yksikköön. On myös mahdollista hakea apua suoraan yksityiseltä puolelta.

Syömishäiriöiden hoidossa käytetään esimerkiksi psykoterapiaa, lääkkeitä ja vertaistukea. Henriikka on 20 vuoden aikana käynyt läpi lähes kaikki hoitomuodot – vapaaehtoisesti tai pakotettuna.

– Kyllä mä olen psykoterapiasta saanut eniten apua. Kahden viimeisen vuoden aikana on löytynyt hoitomuoto, mikä on auttanut pääsemään eteenpäin.

Syömishäiriöliiton tukipuhelin syömishäiriötä sairastaville ja läheisille päivystää numerossa 02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00 välillä.

Lähipiiri sairastuneen tukena

Hoitoon patistamisen lisäksi lähipiiri voi tukea syömishäiriöön sairastunutta olemalla läsnä ja kysymällä, mitä tälle kuuluu. Kotona asuvan alaikäisen kohdalla kysymykseen tulevat myös ruokailujen järjestäminen, yhteisen tekemisen löytäminen ja ahdistuksen sietäminen.

– Sellainen hyväksyvä läsnäolo ja kaikenlainen ei-arvottava puhuminen, Henriikka kiteytti.

8:47
Katso koko haastattelu videolta.

Osittaislähde: Terveyskirjasto

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja