Sosiaalisessa mediassa haitallisen terveyspuheen tunnistamiseen vaaditaan paljon medialukutaitoa.
Ortoreksia on salakavala syömishäiriön muoto, jota ei usein osata tunnistaa syömishäiriöksi, ja joka saattaa olla nykypäivänä jopa yleisempi kuin muut syömishäiriöt, arvioi psykologi ja psykoterapeutti Katarina Meskanen. Hän on erikoistunut syömishäiriöiden hoitoon.
– Taustalla on terveystietoisuuden lisääntyminen ja terveysvalistuksen ja -puheen yleistyminen. Terveellisyys on trendi: sen tavoitteleminen on ihannoitua, ja sille on vahva sosiaalinen siunaus. Joillakin tämä terveellisyyden tavoittelu menee yli, ja siitä tulee häiriö.
Ortoreksiaan liittyy pakonomainen pyrkimys terveelliseen syömiseen ja usein myös runsas urheileminen terveellisyyden nimissä. Ortoreksialla ei ole omaa virallista diagnoosia, vaan se luokitellaan yleensä epätyypilliseksi syömishäiriöksi.
Meskasen mielestä sosiaalinen media normalisoi epätervettä syömiskäyttäytymistä ja suhdetta syömiseen. Terveysviestintää on niin paljon, että haitallisen terveyspuheen tunnistamiseen vaaditaan paljon medialukutaitoa. Tästä syystä lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa: heidän kehosuhteensa ja sisältökriittisyytensä ovat vasta kehittymässä.
Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä muistuttaa, että ortoreksiaan – kuten myös muihin syömishäiriöihin – voi sairastua missä tahansa iässä ja sukupuolesta ja koosta riippumatta.
– Nuori aikuisuus on herkkää aikaa: itsenäistyvän elämän kynnyksellä pohditaan identiteettiin liittyviä kysymyksiä ja on suurempi riski sille, että omaa minuutta lähdetään rakentamaan syömisen ja liikkumisen varaan, ja siitä tulee identiteettiä määrittävä tekijä.