Tulviin varautumista parannetaan

- Tähän saakka meillä on varauduttu vain vesistötulviin. Rankkasadetulvat ja meriveden noususta aiheutuvat tulvat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä ja uusi laki auttaisi varautumaan paremmin myös niihin, kertoo tulvariskityöryhmän puheenjohtaja, vesihallintojohtaja Kai Kaatra, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ensimmäiseksi on tarkoitus etsiä pahimmat tulvariskialueet koko maasta. Riskialueista laaditaan tulvavaarakartat, joista erisuuruisten tulvien leviäminen selviää tarkasti. Lisäksi laaditaan tulvariskikartat, joista käy ilmi, millaisia vahinkoja erilaiset tulvat aiheuttaisivat.

- Karttojen avulla voidaan ohjata rakentamista pois tulvariskialueilta. Jo nyt pyritään välttämään riskialueille rakentamista, mutta tulevaisuudessa niille ei toivottavasti rakenneta enää lainkaan, uskoo Kai Kaatra.

Pahimmat tulvariskialueet on tarkoitus nimetä vuoteen 2011 mennessä ja kartat saada valmiiksi 2013 mennessä.

Pakollista tulvavakuutusta ehdotetaan

Työryhmä ehdottaa, että tulvavahingot korvattaisiin jatkossa vahinkovakuutuksista. Yksi mahdollisuus on, että tulvavakuutus liitettäisiin pakollisena osana palovakuutukseen. Tähän asti valtio on maksanut korvauksia vesistötulvista, muttei rankkasateiden tai merenpinnan nousun aiheuttamista tulvista. Tosin esimerkiksi Porin muutaman vuoden takaisissa rankkasadetulvissa valtio osallistui korvausten maksamiseen.

- Valtiolla ei ole mahdollisuutta ainakaan tässä taloustilanteessa laajentaa julkista korvausjärjestelmää uusiin tulvatyyppeihin. On lähdettävä siitä, että jokainen huolehtii itse tulvariskeiltä suojautumisesta. Tulvavakuutuksesta voitaisiin tehdä lakisääteinen osana koti- tai palovakuutusta, ehdottaa Kai Kaatra.

- Toisaalta on vaikea vaatia, että kaikki ottaisivat lakisääteisen tulvavakuutuksen, jos esimerkiksi asuu kaukana tulvariskialueista. Tämä asia vaatii vielä jatkovalmistelua, arvioi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (Kesk.)

Ilmastonmuutos lisää tulvariskiä

Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän Suomen tulvia.Talvisateet lisääntyvät ja talvitulvien ennustetaan yleistyvän. Vastaavasti kevättulvat pienenevät. Jokien talvivirtaamien kasvu lisää hyyde- eli suppotulvien riskiä.

- Kun talvea ei enää ole, Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven kalatiset isot järvet tulvivat talvisin, kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Rankkasadetulvien arvioidaan yleistyvän kesäisin pienissä ja keskisuurissa vesistöissä ja taajamissa. Rankkasadetulvia on hankala ennustaa ja teoriassa niitä voi tapahtua missä tahansa Suomessa. Myrskyjen lisääntyminen kasvattaa myös meriveden noususta johtuvien tulvien todennäköisyyttä.

Tämän kevään tulvat maltillisia

Tänä keväänä ei odoteta pahoja tulvia. Lunta ei ole missään tavanomaista enempää, joten sulamistulvien ennustetaan jäävän maltillisiksi.

- Jäitä tosin on paljon. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla jääpadot voivat yllättää. Aina on myös muistettava, että jos tulee paljon sateita lumitulvan päälle, saadaan kyllä pahempikin tulva aikaiseksi, muistuttaa Bertel Vehviläinen.

Saimaan vedenpinta on jo valmiiksi tavanomaista korkeammalla. Sen pinnannousua yritetään hillitä lisäjuoksutuksilla. Jos kevät on hyvin sateinen, Saimaan pintakin voi vielä nousta.

Kylmät säät ovat hillinneet tulvakauden alkua, mutta jo ensi viikolla virtaamat voivat nousta.

- Etelä-Suomen joissa voidaan jo ensi viikolla mitata virtaamahuippuja. Pohjanmaalla huiput ajoittuvat huhtikuuhun ja Lapissa toukokuuhun. Jos Saimaan pinta nousee, se tapahtuu alkukesästä, arvioi Bertel Vehviläinen.