Tshetsheenit piirittäneet venäläisprikaatin?

Tshetsheenikapinalliset kertovat piirittävänsä Venäjän armeijan prikaatia Dagestanissa saavutettuaan ensimmäiset strategiset voittonsa kuudetta päivää jatkuvissa Kaukasuksen taisteluissa. Tshetshenian pääkaupungissa Groznyissa julkistetussa lehdistötiedotteessa muslimikapinalliset sanovat piirittäneensä Venäjän armeijan 136. prikaatin, joka oli sijoitettuna Buinakskin kaupunkiin. Venäjän armeijan prikaatit ovat normaalisti noin 2 500-3 000 sotilaan vahvuisia.

Dagestan, Venaja, Tsetshenia


Tiedotteessa kerrottiin lisäksi, että kapinalliset aikovat perustaa islamin lain mukaisia tuomioistuimia Dagestanin "vapautetuille alueille". Venäjän puolustusministeriö puolestaan kertoo, että kapinalliset on ajettu asemistaan Tsumadan alueella ja taistelut jatkuvat nyt Botlihin ympäristössä Etelä-Dagestanissa.

Venäjä on ilmoittanut menettäneensä taisteluissa 11 sotilasta ja puolustusministeriön mukaan venäläissotilaat ovat surmanneet "useita" tunkeutujia. Kapinalliset sanovat lausunnossaan, että heidän riveistään on toistaiseksi kaatunut vain yksi mies.

Venäjä lupasi vastata kovilla toimilla


Venäjän hallitus on vannonut käynnistävänsä mittavan hyökkäyksen tshetsheenitaistelijoita vastaan levottomassa Dagestanin tasavallassa Kaukasuksella. Maan varasisäministeri on ilmoittanut Venäjän aloittavan massiivisen operaation seuraavan parin päivän kuluessa.

-Meillä on vakaa aikomus saattaa loppuun tämä operaatio. Meillä on tarpeeksi voimaa ja keinoja tehdä se. Meillä on kaikki syyt uskoa onnistumiseemme, sanoi varasisäministeri Igor Zubov tiedotustilaisuudessa tänään Vain hetkeä aikaisemmin presidentti Boris Jeltsin antoi ensimmäisen julkisen lausuntonsa lauantaina alkaneiden Kaukasuksen taistelujen johdosta. Jeltsinin mukaan Venäjän asevoimat työskentelee parhaillaan vakavasti kriisin ratkaisemiseksi.
-Me ratkaisemme tämän ongelman vähitellen, kiirehtimättä, hän lisäsi. Arviolta 1200 kapinallista tunkeutui viikonvaihteessa Dagestaniin Tshetshenian puolelta.

Muslimikapinalliset ovat julistaneet valtaamansa alueen itsenäiseksi tasavallaksi ja kehottaneet kaikkia kannattajiaan pyhään sotaan venäläisiä vastaan. Ainakin 11 venäläistä sotilasta on saanut surmansa kuusi päivää jatkuneissa taisteluissa. Taistelut ovat vakavimmat sitten vuosien 1994-96 Tshetshenian sodan, jossa Moskova kärsi suuria tappioita mutta esti kuitenkin alueen täydellisen itsenäistymisen Venäjästä.

Dagestanin kriisi uhka Venäjän alueellisille pyrkimyksille

Venäjällä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vastustamaan muslimikapinallisia Dagestanissa estääkseen sisällissodan puhkeamisen tasavallassa, sanovat asiantuntijat. Samalla kriisi oli uusi uhka Venäjän tavoitteilla päästä osalliseksi Kaspianmeren öljykaupasta. Öljyä kuljetetaan Azerbaidzhanista Venäjän alueen kautta vientiin.

-Dagestan on osa Venäjää. Sinne on tunkeuduttu ja valtion on vastattava tähän, sanoi Anatol Lieven, Venäjän asiantuntija lontoolaisesta IISS-tutkimuslaitoksesta. -Venäjä ei voi yksinkertaisesti vetäytyä tällaisesta. Se on osa Venäjän valtion maa-alaa, hän muistutti. Lievenin mukaan suurin osa dagestanilaisista ei kannata nykytapahtumia.
Jos Venäjä vetäytyisi alueelta, tasavalta ajautuisi sisällissotaan. Useiden asiantuntijoiden mukaan tapahtumat ovat pahin uhka Venäjän vaikutusvallalle alueella sitten Tshetshenian sodan 1994-96. Muslimikapinalliset, joita tshetsheenit Venäjän mukaan tukevat, ovat vallanneet useita kyliä tasavallan eteläosassa.

Öljykuljetukset vaarassa

Öljyasiantuntijan Euan Craikin mukaan kriisi uhkaa Venäjän laajempia pyrkimyksiä alueella.

-Dagestanin selkkaus tuhoaa luonnollisesti Venäjän suunnitelmat tulla tärkeimmäksi öljykäytäväksi Azerbaidzhanista saatavalle öljylle, hän sanoi. Öljyputki Kaspianmeren rannikolla sijaitsevasta Azerbaidzhanista Venäjän Mustameren satamakaupunkiin Novorossijskiin kulkee sekä Dagestanin ja Tshetshenian kautta. Putki on ollut pois käytöstä jo kaksi kuukautta mm. turvallisuustilanteen vuoksi. Lisäksi öljyä on varastettu putkesta Tshetsheniassa.

Venäjä onkin ehdottanut uuden putken rakentamista. Se kulkisi Dagestanin, mutta ei Tshetshenian kautta. Craikin mukaan kyse ei ole pelkästään Venäjän taloudellisista eduista, vaan sen geopoliittisesta vaikutuksesta alueen entisiin neuvostotasavaltoihin.
(STT-AFP)

Lue myös:

    Uusimmat