Euroopalle mieluisan vaihtoehdon sijaan todennäköisempää on, että Venäjä pääsee edistämään suhteita Yhdysvaltoihin ilman muutosta Ukrainan suhteen, sanoo tutkija Kristi Raik.
Tänään Alaskassa toisensa kohtaavat kaksi presidenttiä, joiden tavoitteita Ukrainan suhteen on vaikeaa sovittaa yhteen.
Venäjän strategiset edut ja päämäärät ovat hyvin tiedossa, mutta osapuolista arvaamattomampi on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja ja ulkopolitiikan tutkija Kristi Raik sanoo STT:lle.
MTV Uutiset seuraa presidenttien tapaamista tässä seuranta-artikkelissa.
– Venäjä varmasti yrittää saada Ukrainan näyttämään syypäältä sodan jatkumiseen ja saada aikaan painetta sille, että Ukrainan pitäisi tehdä myönnytyksiä. Meneekö Trump ikään kuin siihen lankaan, sitä on todella vaikea ennustaa, Raik sanoo.
Lue myös: Lavrov saapui Alaskaan – näin hän kommentoi tulevia neuvotteluita
Trump haluaa tulitauon Ukrainaan, mutta on epäselvää, millaisen rauhan hän on valmis hyväksymään – tai kuinka merkittävä asia rauha hänelle ylipäätään on.
– On ihan huomattava riski, että hän antaa Venäjän johdattaa sitä prosessia Venäjän kannalta suotuisalle raiteelle. Se voi tapahtua hyvin monella eri tavalla, Raik toteaa.
Mitä kaikkea voikaan tapahtua Ukrainan suhteen, kun USA:n ja Venäjän presidentit kohtaavat ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa vuonna 2022? Raik esittää tapaamisen lopputuloksista kolme mahdollista skenaariota.
1. Trump näkee, ettei Putin ole valmis tulitaukoon, ja asettaa tälle painetta
Kaksikko ei parhaassakaan tapauksessa sopisi keskenään tulitauosta. Se ei ole Raikin mielestä edes mahdollisuus.
– Trumpkin on nyt vetänyt niitä odotuksiaan koko ajan alemmas, että siihen ei vielä päästä, Raik toteaa.
Myönteisin skenaario Raikin mukaan olisi se, että Trump näkisi keskusteluissa, ettei Venäjän Vladimir Putin ole vielä valmis tulitaukoon ja että painetta tätä kohtaan pitää kasvattaa. Jos Trump kokisi, ettei saavuta edistystä, hän voisi kokouksen jälkeen ottaa käyttöön lisäpakotteita Venäjää vastaan sekä viestiä tuestaan Ukrainalle ja eurooppalaisille näkemyksille.
– Pitää olla vahvat pakotteet ja tuki Ukrainalle, jotta Venäjä näkee, että sillä ei ole mahdollisuuksia parantaa sodan tulosta omalta kannaltaan. En ole kauhean toiveikas, että tässä siihen päästään, Raik sanoo.
Eurooppalaiset johtajat ovat painottaneet näkemystä siitä, ettei Ukrainasta voi sopia mitään ilman Ukrainaa. Näkemyksen mukaan tulitauko tulisi saada aikaan ennen seuraavia askelia.
Eurooppalaiset teroittivat viestiään Trumpille aiemmin tällä viikolla pidetyissä keskusteluissa, joissa presidentti Alexander Stubbin mukaan Trump otti viestin vastaan hyvin.
Parhaassa skenaariossa kaksikon tapaamista myös seuraisi toinen ja merkittävämpi kokous: sellainen, jossa on mukana Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Trump on sanonut, että Alaskassa on tarkoitus valmistella tällaista tapaamista.
– On kiinnostavaa, että hän on sanonut sen niin selkeästi, mutta Putin ei lähtökohtaisesti varmasti ole mitenkään innokas tapaamaan Zelenskyiä, Raik toteaa.
Jotta siihen päästäisiin, Venäjän pitäisi kokea, ettei se pääse muuten eteenpäin USA:n ja Venäjän välisissä asioissa.
Alaskan tapaamisen myötä voidaan jo lausua jotakin konkreettista kolmenvälisestä tapaamisesta.
Raikin tiedon mukaan asiaa ei ole kuitenkaan pohjustettu niin tarkkaan, että Alaskassa ilmoitettaisiin suoraan, milloin johtajat tapaisivat. Ukrainan pitää ensin saada tieto keskusteluista ja ottaa sen pohjalta kantaa siihen, miten maa on valmis etenemään.
– On vaikeaa lähteä varsinaisesti lyömään lukkoon mitään, kun pitää saada myös Ukraina hyväksymään se suunnitelma, Raik toteaa.
2. Ukraina jää sivuseikaksi ja Putin saa kahdenvälisiä suhteita eteenpäin
Todennäköisempänä mahdollisuutena on, että tapaaminen keskittyisikin Ukrainan sijasta USA:n ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Päähuomion siirtyminen muihin aiheisiin sopisi Venäjälle erittäin hyvin, Raik toteaa.
– Keskustellaan kahdenvälisten suhteiden normalisoinnista ja taloudellisesta yhteistyöstä sekä siitä, miten arktisella alueella voitaisiin tehdä yhteistyötä, Raik kuvailee.
Venäjällä voi olla myös uusia ehdotuksia esimerkiksi osittaisesta tulitauosta tai laajemmista turvallisuutta koskevista kysymyksistä, joista Venäjän mukaan pitäisi neuvotella ennen rauhaan pääsemistä.
Raik mainitsee Euraasian turvallisuusarkkitehtuurin, josta on puhuttu viime aikoina Venäjällä.
– Voi olla, että Venäjä tulee laajempien kuin vain Ukrainaa koskevien ehdotusten kanssa ja saa aikaan sen, että keskustelu sitten jatkuu Venäjän viitoittamaa tietä.
Trump voisi luvata Venäjälle taloudellisia etuja, kuten helpotuksia pakotteisiin ja investointeja, jotka voivat olla Trumpin näkökulmasta Yhdysvaltojen edun mukaisia.
Trump mahdollisesti uskoo, että taloudellisen yhteistyön kautta Venäjäkin voitaisiin saada myötämielisemmäksi myös turvallisuuskysymyksissä. Tällainen lähestymistapa ei ole aiemmin toiminut lainkaan, Raik huomauttaa.
– Kuitenkin Trump voi yrittää sitä taas uudestaan. Hän on viitannut siihen suuntaan, että voisi tarjota niin hyvää taloudellista yhteistyötä, että Venäjä olisi kiinnostunut.
Ukrainan suhteen Venäjä ja Yhdysvallat tyytyisivät toistamaan omia kantojaan: molemmat väittävät haluavansa rauhan Ukrainaan.
Mikään ei kuitenkaan muuttuisi siinä, miten Venäjä näkee Ukrainan sodan ja omat tavoitteensa siinä.
– Olisi Venäjälle valtava voitto, että se pystyisi siitä huolimatta näyttämään, että maalla on hyvät välit Trumpiin ja monenlaisia kahdenvälisiä asioita, joita viedä eteenpäin.
3. Ukrainalle syntyy painetta tehdä myönnytyksiä
Ikävin lopputulema olisi sellainen, jossa Ukrainalle syntyisi painetta tehdä myönnytyksiä. Venäjä saisi pidettyä diplomaattisen prosessin käynnissä ja luotua sen mielikuvan, että Venäjä hakee asiassa ratkaisua ja Ukraina on hankala.
– Sitä on tässä tämän vuoden aikana nähty, että USA on painostanut Ukrainaa vaihtelevassa määrin, Raik sanoo.
Alaskan kokouksen alla on puhuttu paljon siitä, että Ukraina voisi joutua mahdollisesti luovuttamaan alueitaan Venäjälle rauhan ehtona. Putin esitti elokuun alussa näkemyksiä aiheesta Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoffille.
Raik toivoo, että Trumpille on mennyt perille viesti siitä, ettei tämä kerta kaikkiaan voi lähteä sopimaan mitään Ukrainan alueista.
– Näin Trump on myös sanonut, ja toivottavasti se sentään pitää, Raik sanoo.
Kuluvalla viikolla Euroopan viesti on ollut se, että Ukrainan pitää päättää alueistaan, Raik täsmentää. Ei niinkään se, ettei mitään muutoksia tai myönnytyksiä voisi missään nimessä tehdä.
Raikin mukaan on monia kysymyksiä, joissa Trump voisi taipua Venäjän suhteen.
Venäjä voi esimerkiksi yrittää saada USA:n sotilaallista apua Ukrainalle loppumaan. Ukrainan suvereenisuuden kannalta olisi hälyttävää, jos syntyisi keskustelua Venäjän pääsystä esimerkiksi Donbasin mineraalivaroihin, Raik toteaa.
Venäjä haluaa sananvaltaa myös Ukrainan tulevaisuuden suhteen: mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ja Ukrainan sotilaallisista kyvyistä.
– En sulje pois sitä, että Trump voi jotain sellaista luvata.
