Iäkkäimpien kuljettajien terveysperusteisten ajokieltojen taustalla on usein muistisairauksiin liittyviä tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn haasteita.
Ajokiellot ovat Suomessa yleisiä, ja useimmiten niiden taustalla on joko rikos- tai terveyssyy. Rikosperusteisia, määräaikaisia ajokieltoja määrätään esimerkiksi rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tai eräiden rikkomusten, kuten toistuvien ylinopeuksien takia.
Terveysperusteiset ajokiellot sen sijaan ovat toistaiseksi voimassa olevia, ja ihminen voi saada ajo-oikeutensa takaisin, jos hänen terveydentilansa kohenee, kertoo Poliisihallituksen ylitarkastaja Henna Salmi.
– Terveysperusteiset ajokiellot voivat muodostua pysyviksi esimerkiksi pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien kohdalla, kun taas esimerkiksi päihderiippuvuuden takia viety ajo-oikeus saatetaan saada takaisin, jos ihminen parantuu riippuvuudestaan, Salmi kuvailee.
Näiden lisäksi on esimerkiksi byrokraattisista syistä määrättyjä ajokieltoja, joissa ihminen on laiminlyönyt vaadittujen asiakirjojen – kuten lääkärinlausunnon – toimittamisen poliisille.
Salmen mukaan ajokieltoon määrättyjä kuskeja löytyy liikenteestä tasaisin väliajoin.
Vuonna 2022 kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kahdeksan prosenttia kuljettajista oli ajokiellossa, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
– Vuonna 2022 onnettomuuden pääaiheuttajien ajokieltojen osuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2021, mutta riskikäyttäytymisen osuus kasvoi. Muun muassa ylinopeutta ajaneita oli poikkeuksellisen paljon ja myös rattijuoppoja hieman aiempaa enemmän.