Ikääntymisen myötä kyky ajaa autoa turvallisesti heikentyy – "Tavoitteena voi olla vain päästä nopeasti perille"

Puoliso ei ole paras henkilö arvioimaan ikääntyneen kuljettajan ajokykyä 1:59
KATSO MYÖS: Puoliso ei ole paras henkilö arvioimaan ikääntyneen kuljettajan ajokykyä. Miksi?

Ikääntyminen voi tuoda vaivihkaa haasteita autoiluun.

Lähes joka toinen vastaaja (44 prosenttia) on huomannut ikääntymisen tuoneen uudenlaisia haasteita liikenteessä liikkumiseen, ilmenee Liikenneturvan 65 vuotta täyttäneille suunnatussa kyselyssä.

Joka seitsemäs autoilevista vastaajista (15 prosenttia) on huomannut ajokykynsä huonontuneen iän myötä. Ikääntyneistä autoilijoista 83 prosenttia kokee toisaalta, että kokemus auttaa välttämään riskitilanteita.

– Ikääntyminen heikentää toimintakykyä vääjäämättä. Usein ajotaidossa ei tapahdu muutoksia, vaan kyky ajaa turvallisesti erilaisissa tilanteissa heikentyy. Iän tuoma kokemus, osaaminen ja harkinta auttavat kuitenkin ennakoimaan ja välttämään monia riskejä. Tärkeää on tehdä oman voinnin seurannasta tapa ja tarkkailla ajokyvyssä tapahtuvia muutoksia, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm tiedotteessa.

Nyholmin mukaan terveydellisten ongelmien ilmaantuessa lääkärille menoa ei kannata viivyttää sen takia, että pelkää ajo-oikeuden menettämistä. 

– Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyttä.

Omassa ajamisessa piilevät riskit eivät aina välttämättä tule edes mieleen, Nyhom kertoo.

– Jos olotila heikkenee, tavoitteena voi olla vain päästä nopeasti perille. Hitaammin etenevissä sairauksissa ei välttämättä itse huomaa edes merkittäviä muutoksia ajokyvyssä. Läheiset yleensä tunnistavat merkit ja saattavat huomauttaa asiasta. Silloin kannattaa kuunnella.

Huolta omasta ajoterveydestään ainakin hetkellisesti kertoo kantavansa lähes joka kymmenes kuljettajista. Heidän toiveissaan on myös, että läheiset kertoisivat, mikäli heidän ajokykyvyssä on tapahtunut muutoksia. Joillekin läheinen on ilmaissutkin huolensa ajokyvystä.

Autottomuus muuttaa arjen

Kysely kertoo, että ikääntyneistä kuskeista yli puolet tarvitsee autoa perheenjäsenen tai läheisen asioiden hoitamiseen. Melkein 90 prosenttia on sitä mieltä, että arki hankaloituu suuresti ilman autoa. Lähes kolme neljästä arvioi, että autottomuus merkitsisi harrastuksesta tai mökkeilystä luopumista.

– Myös eläkkeellä ihmisillä on monia syitä ja tarpeita auton käyttöön. Etenkin maalla ja kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden liikkuminen nojaa usein omaan autoon. Myös tiheämmin asutuilla seuduilla voi esimerkiksi lastenlasten kuskaaminen olla hankalien yhteyksien päässä. Ratin taakse ei kuitenkaan ole asiaa, jos ajoterveys ei riitä, Nyholm toteaa.

Arki voi muuttua paljonkin, mikäli autoa ei enää ole käytössä. Silti puolet autoilevista vastaajista ei ollut varautunut mitenkään arjen pyörittämiseen tilanteessa, jolloin terveys ei enää riitä turvalliseen autoiluun.

Joka kymmenes oli muuttanut tai aikoo muuttaa, muita tapoja kulkea oli selvittänyt neljäsosa. Viideososa oli keskustellut asiasta läheisen ihmisen kanssa.

Nyholmin mukaan vaihtoehtoisia kulkutapoja tai muita järjestelyjä kannattaa selvitellä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan myös käyttöön hyvissä ajoin, eikä vasta silloin, kun on pakko. 

– Ajokyvyn säilyttämistä tukee myös omin voimin liikkuminen, edes osan matkasta. Kun toimintakyky heikkenee, lyhytkin liikkuminen muuttuu usein vaativammaksi. Asuinkunnalla voi olla esimerkiksi tarjolla palveluliikennettä, kyyditsemispalveluita, liikkumisen apuvälineitä lainaan tai rahallista tukea liikkumiseen.

Liikenneturva selvitti ikääntyneiden ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä ja liikkumisestä kyselyllä elo-lokakuussa 2023.

Lue myös:

    Uusimmat